On Behalf of the Emperor, On Behalf of the Fatherland. Finnish Officers and Soldiers of the Russian Imperial Life-Guard on the Battlefields of Poland, 1831
Jalonen, Jussi (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Jalonen, Jussi
Omakustanne
2014
Historia - History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Väitöspäivä
2014-04-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-3751-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-3751-4
Kuvaus
Väitöskirja on omakustanne.
Tiivistelmä
Väitöskirja käsittelee Venäjän keisarillisessa henkikaartissa palvelleiden suomalaisten upseerien ja sotilaiden osanottoa Puolan vuosien 1830-1831 kansannousun kukistamiseen. Tutkimuksen lähtökohta on kokemushistoriallinen, ja väitöskirja edustaa sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa.
Kokemushistoriallisen lähestymistavan ohella keskiössä on nationalismin historia ja ylikansallinen sotakokemus. Suomen suuriruhtinaskunnan eliitille oli Puolan-sotaretki ensimmäinen Venäjän vallan aikainen tulikoe, jossa hallitseva säätyläistö todisti uskollisuutensa keisarille. Lojaalisuus emämaalle ja keisarille instituutiona edusti samalla oman aikansa suomalaista isänmaallisuutta. Suomen säätyläisnuorison palvelus keisarillisessa kaartissa tuotti sotilaallista patriotismia, jossa Suomen etu ja uskollisuus keisarille olivat yksi ja sama asia. Kontrasti uskollisena pysyneen Suomen ja kansannousuun ryhtyneen Puolan välillä tuli esille käytännön tasolla myös sotaretken aikana.
Tutkimus nojaa suomalaisten kaartinupseerien kirjeaineistoon, alkuperäisasiakirjoihin sekä suomalaiseen ja puolalaiseen aikalaiskirjallisuuteen. Kirjeaineistoa tarkastellaan upseerien tuottamina egodokumentteina. Väitöskirja purkaa sotakokemuksen käsitettä asteittain rakentuvana ilmiönä, jossa sodanaikaiset elämykset muovautuvat vakiintuneeksi kokemukseksi, joka kanavoituu julkiseen historialliseen muistiin kirjeenvaihdon kaltaisten narratiivien kautta. Muistin politiikkaa käsittelevässä osuudessaan väitöskirja tarkastelee myös sodan asteittaista unohtumista 1800-luvun aikana poliittisen ja aatteellisen ilmapiirin muuttuessa.
Kokemushistoriallisen lähestymistavan ohella keskiössä on nationalismin historia ja ylikansallinen sotakokemus. Suomen suuriruhtinaskunnan eliitille oli Puolan-sotaretki ensimmäinen Venäjän vallan aikainen tulikoe, jossa hallitseva säätyläistö todisti uskollisuutensa keisarille. Lojaalisuus emämaalle ja keisarille instituutiona edusti samalla oman aikansa suomalaista isänmaallisuutta. Suomen säätyläisnuorison palvelus keisarillisessa kaartissa tuotti sotilaallista patriotismia, jossa Suomen etu ja uskollisuus keisarille olivat yksi ja sama asia. Kontrasti uskollisena pysyneen Suomen ja kansannousuun ryhtyneen Puolan välillä tuli esille käytännön tasolla myös sotaretken aikana.
Tutkimus nojaa suomalaisten kaartinupseerien kirjeaineistoon, alkuperäisasiakirjoihin sekä suomalaiseen ja puolalaiseen aikalaiskirjallisuuteen. Kirjeaineistoa tarkastellaan upseerien tuottamina egodokumentteina. Väitöskirja purkaa sotakokemuksen käsitettä asteittain rakentuvana ilmiönä, jossa sodanaikaiset elämykset muovautuvat vakiintuneeksi kokemukseksi, joka kanavoituu julkiseen historialliseen muistiin kirjeenvaihdon kaltaisten narratiivien kautta. Muistin politiikkaa käsittelevässä osuudessaan väitöskirja tarkastelee myös sodan asteittaista unohtumista 1800-luvun aikana poliittisen ja aatteellisen ilmapiirin muuttuessa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4970]