Nuorten terveyskäyttäytyminen kotona puhutun kielen mukaan Suomessa
AHONEN, PATRICK (2014)
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403251259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403251259
Tiivistelmä
Tavoite: Tutkimuksen tavoite oli tutkia eri kieliryhmiin kuuluvien nuorten terveystottumuksien eroja. Menetelmä: Tutkimuksessa verrattiin suomen-, ruotsin- ja muun kielisten nuorten välisiä eroja seitsemällä eri osa-alueella. Osa-alueet olivat hampaidenpesu, aamupalan syönti, tupakointi, alkoholin kokeilu, energiajuomien kulutus, kiusatuksi tulemisen kokeminen ja koulumenestys.
Osallistujat: Tutkimuksen aineistona käytetään osia MetroOP- tutkimuksen aineistosta. MetrOP-tutkimuksessa tutkittiin Helsingin seudulla asuvien 13-vuotiaiden nuorten koulumenestystä ja terveydentilaa. Koulussa toteutettuun tutkimukseen osallistuivat kaikki alueen 7. luokat, kaikkiaan 9569 nuorta. Kysely tehtiin vuonna 2011.
Tulokset: Ruotsinkielisillä nuorilla oli parhaat terveystavat. Suomenkieliset olivat toiseksi parhaiten menestyviä ja muu kieliryhmän edustajat menestyivät heikoiten.
Johtopäätös: Ulkomaalaistaustaisten ihmisten terveyskäyttäytymisestä olisi syytä tehdä vieläkin tarkempaa tutkimusta. Olisi tärkeä käsitellä jokaista kieliryhmää omana ryhmänään. Energiajuomien kulutus oli huolestuttavan korkeaa nuorten keskuudessa. Niiden saatavuutta olisi hyvä rajoittaa.
Osallistujat: Tutkimuksen aineistona käytetään osia MetroOP- tutkimuksen aineistosta. MetrOP-tutkimuksessa tutkittiin Helsingin seudulla asuvien 13-vuotiaiden nuorten koulumenestystä ja terveydentilaa. Koulussa toteutettuun tutkimukseen osallistuivat kaikki alueen 7. luokat, kaikkiaan 9569 nuorta. Kysely tehtiin vuonna 2011.
Tulokset: Ruotsinkielisillä nuorilla oli parhaat terveystavat. Suomenkieliset olivat toiseksi parhaiten menestyviä ja muu kieliryhmän edustajat menestyivät heikoiten.
Johtopäätös: Ulkomaalaistaustaisten ihmisten terveyskäyttäytymisestä olisi syytä tehdä vieläkin tarkempaa tutkimusta. Olisi tärkeä käsitellä jokaista kieliryhmää omana ryhmänään. Energiajuomien kulutus oli huolestuttavan korkeaa nuorten keskuudessa. Niiden saatavuutta olisi hyvä rajoittaa.