Vanhempien imetystuen tarve sairaalassa synnytyksen jälkeen

Abstract

Pro gradu – tutkielma koostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on julkaisuharkintaan lähetetty artikkeli ” Äitien kokema imetystuen lisätarve sairaalassa”. (Jokinen S, Aho AL, Hannula L, Kaunonen M.). Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien synnytyssairaalassa tarvitsemaa lisätukea imetyksessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2007-2008 sairaalassa synnyttäneiltä äideiltä osana laajempaa tutkimusta. Heistä 137 vastasi avoimeen kysymykseen ”Minkälaista imetykseen liittyvää tietoa/tukea olisit kaivannut enemmän sairaalassa? ”Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tutkimustuloksien perusteella synnyttäneet äidit tarvitsevat henkistä–, ohjaavaa– ja tiedollista lisätukea imetyksessä. Ohjaavan imetystuen tarve oli kädestäpitäen näyttämistä imetysasennoista ja lypsämisestä. Äidit kuvasivat, että hoitajat olivat kiireisiä eikä imetysohjaukselle ollut tarpeeksi aikaa. Hoitajilla tulisi olla yhdenmukaiset ohjeet imetyksestä. Imetystuen tulisi olla kokonaisvalaista perheen tarpeista lähtevää. Tiedollisena tukena tarvittiin monipuolisesti tietoa imetyksen eri osa- alueista. Äitien vastauksista kävi ilmi, että imetysohjausta kehitettäessä hoitajien yhdenmukaiset ohjeet ovat välttämättömyys ja aikaa tarvitaan enemmän ohjaukseen. Puolisot tulee ottaa paremmin huomioon äidin imetysohjauksessa.

Pro gradun -tutkielman toisen osan tarkoituksena oli kuvata isien tuen tarvetta sairaalassa. Isien aineisto (N =79) kerättiin samaan aikaan kuin äitienkin aineisto. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä käyttäen induktiivista lähestymistapaa.

Isät tarvitsivat tiedollista – ja ohjaavaa tukea lapsen syntymän jälkeen sairaalassa. Isät tarvitsivat tietoa imetyksen perusasioista, lisäruokinnasta, ongelmatilanteista ja vauvan tuomasta muutoksesta perheessä. Imetyksen perusasioihin sisältyivät tieto imetyksen terveysvaikutuksista ja imetyksen arjesta. Lisäruokintaa koskeva tieto sisälsi tiedon korvikkeista ja pulloruokinnasta. Ongelmatilanteisiin sisältyivät tieto imetyksen haasteista ja kotona selviytymisestä. Tieto vauvan tuomasta muutoksesta sisälsi tiedon jaksamisesta, sisaruksista, vauva-arjesta ja isän vastuusta. Ohjaavaan tuen tarpeeseen sisältyivät kädestäpitäen näyttäminen, suullinen ohjaus ja kirjallinen materiaali. Isät tarvitsivat kädestäpitäen näyttämistä vauvan perushoidosta, käsittelyn, asennoista ja lypsämisestä. Suullista ohjaus sisälsi isien tarpeen saada kertaamista ja harjoitusta. Kirjallisen materiaalin tarpeeseen kuuluivat ohjeet ja tukipalvelut.

Tutkimustulosten mukaan isät tulisi ottaa paremmin huomioon ohjauksessa. Isät tarvitsevat yhdenmukaiset ohjeet hoitajilta. Hoitajien tulisi selvittää ketkä isät tukea tarvitsevat.