Shut up, fatass! : vokatiivisten puhutteluiden kääntäminen South Parkin DVD- ja televisiotekstityksissä
SAUNA-AHO, JOHANNA (2014)
SAUNA-AHO, JOHANNA
2014
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121223
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -työssäni vokatiivisten eli erillisellä sanalla tapahtuvien puhutteluiden kääntämistä South Parkin televisio- ja DVD-tekstityksissä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Miten televisio- ja DVD-tekstitykset eroavat toisistaan vokatiivisten puhutteluiden kääntämisen suhteen? Onko alatyyliset vokatiivit sisällytetty käännöksiin, ja jos on, miten?
Tarkastelin puhuttelusanojen kääntämistä kahdesta näkökulmasta. Ensin selvitin, miten suuri osa minkäkin tyyppisistä puhuttelusanoista on sisällytetty tekstityksiin ja eroavatko käännöstavat. Tätä varten ryhmittelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden tyypin mukaan kahdeksaan ryhmään. Toiseksi tutkin, vaikuttaako puhuttelusanan funktio siihen, päätyykö puhuttelusana tekstitykseen. Tätä varten jaottelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden funktion mukaan kuuteen ryhmään.
Tutkimusaineistona oli kolme sarjan kolmannen kauden jaksoa tekstityksineen. Vertasin tekstityksissä esiintyviä puhuttelusanoja määrällisesti toisiinsa ja alkutekstiin sekä tutkin yksittäisiä käännösratkaisuja laadullisesti sana- ja lausetasolla tekstianalyysin keinoin. Selkein ero tekstityksissä oli määrällinen: DVD-tekstityksissä oli enemmän puhuttelusanoja jokaisessa jaksossa, vokatiiviryhmässä ja tehtäväluokassa. Laadullisesti televisiotekstitykset noudattelivat av-kääntämisen konventioita paremmin kuin DVD-tekstitykset. Suomalaisen puhuttelukulttuurin konventiot näyttävät myös vaikuttavan tekstityksiin.
Alatyylisyys sarjan olennaisena tyylikeinona näkyy myös tekstityksissä. Eri vokatiiviryhmistä nimenomaan alatyylisistä puhutteluista oli sisällytetty suhteellisesti suurin osa sekä DVD- että televisiotekstityksiin. Alatyyliset puhuttelut oli käännetty joko alkutekstissä olleen sanan kanssa suunnilleen samanvahvuisella sanalla tai hieman lieventäen. Puhuttelusanan poistamista kompensoitiin lisäämällä käännökseen korvaava alatyylinen ilmaisu. Kohdissa, joissa alatyylinen puhuttelusana oli poistettu eikä sen merkitystä ollut muillakaan keinoin tuotu esiin, ratkaisu todennäköisesti johtui tilanpuutteesta.
Puhuttelusanan tehtävä vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti puhuttelusana sisällytetään käännökseen. Mielenkiintoista on, että DVD- ja televisiotekstityksissä vokatiivien tehtävien tärkeysjärjestys on tekstityksiin sisällytettyjen vokatiivien määrien perusteella arvioitu samanlaiseksi mutta aiemmista, ulkomaisista tutkimuksista selkeästi poikkeavaksi. Jotta tällä tutkimustuloksella olisi merkitystä, pitäisi tutkia, päteekö tulos esimerkiksi kokonaisen kauden jaksojen tekstityksissä vai oliko se vain tarkastelemieni kolmen jakson tekstityksissä esiintynyt sattuma.
ENGLISH SUMMARY
Tarkastelin puhuttelusanojen kääntämistä kahdesta näkökulmasta. Ensin selvitin, miten suuri osa minkäkin tyyppisistä puhuttelusanoista on sisällytetty tekstityksiin ja eroavatko käännöstavat. Tätä varten ryhmittelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden tyypin mukaan kahdeksaan ryhmään. Toiseksi tutkin, vaikuttaako puhuttelusanan funktio siihen, päätyykö puhuttelusana tekstitykseen. Tätä varten jaottelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden funktion mukaan kuuteen ryhmään.
Tutkimusaineistona oli kolme sarjan kolmannen kauden jaksoa tekstityksineen. Vertasin tekstityksissä esiintyviä puhuttelusanoja määrällisesti toisiinsa ja alkutekstiin sekä tutkin yksittäisiä käännösratkaisuja laadullisesti sana- ja lausetasolla tekstianalyysin keinoin. Selkein ero tekstityksissä oli määrällinen: DVD-tekstityksissä oli enemmän puhuttelusanoja jokaisessa jaksossa, vokatiiviryhmässä ja tehtäväluokassa. Laadullisesti televisiotekstitykset noudattelivat av-kääntämisen konventioita paremmin kuin DVD-tekstitykset. Suomalaisen puhuttelukulttuurin konventiot näyttävät myös vaikuttavan tekstityksiin.
Alatyylisyys sarjan olennaisena tyylikeinona näkyy myös tekstityksissä. Eri vokatiiviryhmistä nimenomaan alatyylisistä puhutteluista oli sisällytetty suhteellisesti suurin osa sekä DVD- että televisiotekstityksiin. Alatyyliset puhuttelut oli käännetty joko alkutekstissä olleen sanan kanssa suunnilleen samanvahvuisella sanalla tai hieman lieventäen. Puhuttelusanan poistamista kompensoitiin lisäämällä käännökseen korvaava alatyylinen ilmaisu. Kohdissa, joissa alatyylinen puhuttelusana oli poistettu eikä sen merkitystä ollut muillakaan keinoin tuotu esiin, ratkaisu todennäköisesti johtui tilanpuutteesta.
Puhuttelusanan tehtävä vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti puhuttelusana sisällytetään käännökseen. Mielenkiintoista on, että DVD- ja televisiotekstityksissä vokatiivien tehtävien tärkeysjärjestys on tekstityksiin sisällytettyjen vokatiivien määrien perusteella arvioitu samanlaiseksi mutta aiemmista, ulkomaisista tutkimuksista selkeästi poikkeavaksi. Jotta tällä tutkimustuloksella olisi merkitystä, pitäisi tutkia, päteekö tulos esimerkiksi kokonaisen kauden jaksojen tekstityksissä vai oliko se vain tarkastelemieni kolmen jakson tekstityksissä esiintynyt sattuma.
ENGLISH SUMMARY