Lastentarhanopettajien käsityksiä alaistaitojen käyttöön vaikuttavista seikoista työssään
AITTO-OJA, SOILI (2014)
2014
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121219
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastentarhanopettajien käsityksiä seikoista, jotka edistävät tai estävät alaistaitojen käyttämistä heidän työssään. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää mitä tutkimukseen haastatellut lastentarhanopettajat ymmärtävät käsitteellä alaistaidot.
Vuorovaikutteinen ja jaettu johtajuus vaatii onnistuakseen esimiestaitojen lisäksi alaistaitoja. Lastentarhanopettajan työssä tarvittavia alaistaitoja on jaoteltu tässä tutkimuksessa kolmeen teemaan, jotka ovat 1. Yhteistyö ja vuorovaikutus esimiehen kanssa 2. Yhteistyö ja vuorovaikutus työyhteisön kanssa 3. Oma ammatillisuus, sitoutuminen ja osallistuminen
Tutkimukseen haastateltiin kuutta lastentarhanopettaja Pirkanmaan alueella. Haastateltavat ovat viidestä eri työyhteisöstä, kolmen eri kunnan alueelta. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analysoitiin diskurssianalyyttisin menetelmin.
Alaistaidot ei ollut entuudestaan kovinkaan tuttu käsite tutkimukseen osallistuneille lastentarhanopettajille. Vain yksi vastanneista mainitsi määritelmässään kaikki kolme alaistaitojen ulottuvuutta. Alaistaidot -käsitettä olisi varmasti hyvä avata enemmän ja pohtia sen sisältöä yhdessä kasvatusalan työyhteisöissä, mikäli vuorovaikutteisen ja jaetun johtajuuden halutaan onnistuvan parhaalla mahdollisella tavalla.
Alaistaitojen käyttämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa esimiehen lähestyttävyys ja persoona, erilaiset palaverikäytännöt, muiden taholta tuleva työn arvostus sekä oma suhtautuminen ja asenne työhön ja työn kehittämiseen.
Omaan ammatillisuuteen ja asenteeseen työtä kohtaan lastentarhanopettajat kokivat voivansa vaikuttaa hyvin pitkälle itse. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös rakenteellisia ratkaisuja yhteistyötä mahdollistamaan. Työpaikalla tulee huolehtia toimivista palaverikäytännöistä, palautteenannon mahdollisuuksista, säännöllisistä kehityskeskusteluista, perustehtävän selkiyttämisestä, reilusta työnjaosta, resurssien järkevästä käytöstä ja riittävistä kouluttautumismahdollisuuksista. Työyhteisön vapaamuotoiseen kanssakäymiseen kannattaa myös panostaa.
Vuorovaikutteinen ja jaettu johtajuus vaatii onnistuakseen esimiestaitojen lisäksi alaistaitoja. Lastentarhanopettajan työssä tarvittavia alaistaitoja on jaoteltu tässä tutkimuksessa kolmeen teemaan, jotka ovat 1. Yhteistyö ja vuorovaikutus esimiehen kanssa 2. Yhteistyö ja vuorovaikutus työyhteisön kanssa 3. Oma ammatillisuus, sitoutuminen ja osallistuminen
Tutkimukseen haastateltiin kuutta lastentarhanopettaja Pirkanmaan alueella. Haastateltavat ovat viidestä eri työyhteisöstä, kolmen eri kunnan alueelta. Aineisto kerättiin käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua ja analysoitiin diskurssianalyyttisin menetelmin.
Alaistaidot ei ollut entuudestaan kovinkaan tuttu käsite tutkimukseen osallistuneille lastentarhanopettajille. Vain yksi vastanneista mainitsi määritelmässään kaikki kolme alaistaitojen ulottuvuutta. Alaistaidot -käsitettä olisi varmasti hyvä avata enemmän ja pohtia sen sisältöä yhdessä kasvatusalan työyhteisöissä, mikäli vuorovaikutteisen ja jaetun johtajuuden halutaan onnistuvan parhaalla mahdollisella tavalla.
Alaistaitojen käyttämiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa esimiehen lähestyttävyys ja persoona, erilaiset palaverikäytännöt, muiden taholta tuleva työn arvostus sekä oma suhtautuminen ja asenne työhön ja työn kehittämiseen.
Omaan ammatillisuuteen ja asenteeseen työtä kohtaan lastentarhanopettajat kokivat voivansa vaikuttaa hyvin pitkälle itse. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös rakenteellisia ratkaisuja yhteistyötä mahdollistamaan. Työpaikalla tulee huolehtia toimivista palaverikäytännöistä, palautteenannon mahdollisuuksista, säännöllisistä kehityskeskusteluista, perustehtävän selkiyttämisestä, reilusta työnjaosta, resurssien järkevästä käytöstä ja riittävistä kouluttautumismahdollisuuksista. Työyhteisön vapaamuotoiseen kanssakäymiseen kannattaa myös panostaa.