Kuntalaisen oikeus omaan äidinkieleen
ALSTELA, AINO-MAIJA (2014)
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121218
Tiivistelmä
Kielelliset oikeudet ja oikeus maksuttomaan perusopetukseen ovat kaksi perustuslaissa meille taattua oikeutta, joille löytyy myös perusta kansainvälisistä sopimuksista. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi, joilla on yhtäläiset oikeudet. Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada asiansa hoidettua viranomaisessa omalla kielellään sekä valita perusopetuksen opetuskieli. Vaikka oppivelvollisuuden piirissä olevilla on mahdollisuus valita perusopetuksessa opetuskieli, tulee koulutuksen järjestäjän huolehtia, että oppilas kykenee opiskella valitulla kielellä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa pohditaan kuntalaisten kielellisten oikeuksien toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkielman kohteena on kunnallinen päätöksenteko opetustoimessa ja erityisesti perusopetuksessa. Päätöksentekoa tarkastellaan kaksikielisessä kunnassa. Perusopetus on kuntien pakollisia tehtäviä, jota se hoitaa kunnallisen itsehallinnon mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla kuitenkin tiettyjä lainsäädännöllisiä reunaehtoja noudattaen. Lainsäädännön mukaan kunnat voivat itse määritellä hallintonsa. Opetustoimen hallintoa järjestäessä kaksikieliset kunnat ovat velvoitettuja järjestämään opetustoimen hallinto ottaen huomioon molemmat kansalliskielet.
Kielellisten oikeuksien tarkastelu rajataan kaksikielisiin kuntiin, kuitenkin niin, että Ahve-nanmaa on rajattu tutkielman ulkopuolelle. Päätöksenteossa kohderyhmä perusopetuk-sessa ja siinä erityisesti alaluokat 1.-6., jolloin tutkielman kohteena olevat kuntalaiset ovat lapsia eli vajaavaltaisia. Päätöksenteossa erityisesti painotetaan oppilaan arviointia ja ku-rinpitoa. Päätöksentekoon liittyy olennaisena osana oikeusturva. Tutkielmassa käydään läpi, miten perusopetuksessa annetusta oppilaan arvioinnista ja kurinpidosta voi valittaa.
Aluehallintovirastolla on ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö, joka vastaa koko Suomen osalta opetustoimen alaisista kanteluista ja oikaisupyynnöistä. Aluehallintoviras-ton mukaan kyseiseen yksikköön ei ole tullut montaakaan aiheeseeni liittyvää kantelua tai oikaisupyyntöä. Tämän perusteella voisikin todeta, että pääsääntöisesti näyttäisi siltä, että kielelliset oikeudet toteutuvat hyvin perusopetuksessa. Tällä hetkellä on kuntakentässä menossa isot muutokset, mikä tekee aiheen tutkimisen mielenkiintoiseksi. Tutkielmassa pohditaan myös kuntauudistuksen mahdollisia vaikutuksia kuntalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiselle perusopetuksessa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa pohditaan kuntalaisten kielellisten oikeuksien toteutumista kunnallisessa päätöksenteossa. Tutkielman kohteena on kunnallinen päätöksenteko opetustoimessa ja erityisesti perusopetuksessa. Päätöksentekoa tarkastellaan kaksikielisessä kunnassa. Perusopetus on kuntien pakollisia tehtäviä, jota se hoitaa kunnallisen itsehallinnon mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla kuitenkin tiettyjä lainsäädännöllisiä reunaehtoja noudattaen. Lainsäädännön mukaan kunnat voivat itse määritellä hallintonsa. Opetustoimen hallintoa järjestäessä kaksikieliset kunnat ovat velvoitettuja järjestämään opetustoimen hallinto ottaen huomioon molemmat kansalliskielet.
Kielellisten oikeuksien tarkastelu rajataan kaksikielisiin kuntiin, kuitenkin niin, että Ahve-nanmaa on rajattu tutkielman ulkopuolelle. Päätöksenteossa kohderyhmä perusopetuk-sessa ja siinä erityisesti alaluokat 1.-6., jolloin tutkielman kohteena olevat kuntalaiset ovat lapsia eli vajaavaltaisia. Päätöksenteossa erityisesti painotetaan oppilaan arviointia ja ku-rinpitoa. Päätöksentekoon liittyy olennaisena osana oikeusturva. Tutkielmassa käydään läpi, miten perusopetuksessa annetusta oppilaan arvioinnista ja kurinpidosta voi valittaa.
Aluehallintovirastolla on ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö, joka vastaa koko Suomen osalta opetustoimen alaisista kanteluista ja oikaisupyynnöistä. Aluehallintoviras-ton mukaan kyseiseen yksikköön ei ole tullut montaakaan aiheeseeni liittyvää kantelua tai oikaisupyyntöä. Tämän perusteella voisikin todeta, että pääsääntöisesti näyttäisi siltä, että kielelliset oikeudet toteutuvat hyvin perusopetuksessa. Tällä hetkellä on kuntakentässä menossa isot muutokset, mikä tekee aiheen tutkimisen mielenkiintoiseksi. Tutkielmassa pohditaan myös kuntauudistuksen mahdollisia vaikutuksia kuntalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiselle perusopetuksessa.