Mielenterveyspotilaat naistenlehtien henkilökuvissa
HELLSTEN, HANNA KAISA (2014)
2014
Journalistiikan maisteriopinnot - Master's Programme in Journalism
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-01-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121214
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia subjektipositioita naistenlehdet tuottavat mielenterveyspotilaille. Aineistona on 19 mielenterveyspotilaan henkilökuvat vuonna 2012 ilmestyneistä naisten yleisaikakauslehdistä. Suurin osa henkilökuviin haastatelluista mielenterveyspotilaista on naisia. Aineiston artikkeleissa ei käsitellä kaikkia mielisairauksia. Erityisesti masennus korostuu, sitä sairastaa seitsemän henkilökuvaan haastateltua potilasta.
Terveydet ja sairaudet ovat kulttuurisesti tuotettuja ilmiöitä, jotka muodostuvat lääketieteellisesti, sosiaalisesti ja subjektiivisesti. Myös potiluus muodostuu kulttuurisesti. Sairaskertomukset ovat yksi tapa kertoa potiluudesta ja jäsentää sairastumista.
Jaoin henkilökuvat sen mukaan, miten artikkeleiden sairaskertomukset etenevät. Erotin aineistosta sairaskertomuksen alun, käänteen tekevän sairastumisvaiheen sekä toipumisesta kertovat tekstit. Tämän jälkeen tyypittelin kertomusten eri vaiheissa esitettävät potilaat yleisiksi potilastyypeiksi.
Tarinoiden aluissa potiluus ei näy, sillä niissä kerrotaan tavallisesta elämänkulusta ennen sairastumista. Sairastumisvaiheen potilastyyppejä ovat avuton potilas ja kokeva potilas. Kokevan potilaan kuvauksista voidaan erottaa helpottuneen potilaan alatyyppi. Toipumisvaiheista voi erottaa neljä potilastyyppiä, joita ovat määritelty potilas, autettava potilas, apua hakeva potilas ja itsenäinen potilas.
Osa diskursseista antaa potilaalle enemmän määräysvaltaa suhteessa hoitojärjestelmään kuin toiset. Erityisesti kokeva potilas ja sen alatyyppi helpottunut potilas sekä toipumiskuvausten itsenäisen potilaan tyyppiä voidaan pitää voimaannuttavana. Itsenäinen potilas toipuu oman toimintansa ansiosta.
Voimaannuttavia potilastyyppejä havainnollistetaan sankaripotilaan tarinamallin avulla. Aineiston kaikissa henkilökuvissa on siitä elementtejä.
Naistenlehtien potilasarinoilla halutaan antaa hyvää esimerkkiä ja hälventää ennakkoluuloja. Sankaritarinan potilas pääsee vaikeuksien kautta kiinni parempaan elämänhallintaan. Naistenlehtien henkilökuvissa ratkaisut mielenterveysongelmiin löytyvät yksilöistä itsestään, eivät yhteiskunnasta. Naistenlehtien potilaskertomuksissa mielenterveysongelmista muodostuu yksinkertaistettu ja ongelmaton kuva: sairastuneet sankaripotilaat kamppailevat ja toipuvat.
Terveydet ja sairaudet ovat kulttuurisesti tuotettuja ilmiöitä, jotka muodostuvat lääketieteellisesti, sosiaalisesti ja subjektiivisesti. Myös potiluus muodostuu kulttuurisesti. Sairaskertomukset ovat yksi tapa kertoa potiluudesta ja jäsentää sairastumista.
Jaoin henkilökuvat sen mukaan, miten artikkeleiden sairaskertomukset etenevät. Erotin aineistosta sairaskertomuksen alun, käänteen tekevän sairastumisvaiheen sekä toipumisesta kertovat tekstit. Tämän jälkeen tyypittelin kertomusten eri vaiheissa esitettävät potilaat yleisiksi potilastyypeiksi.
Tarinoiden aluissa potiluus ei näy, sillä niissä kerrotaan tavallisesta elämänkulusta ennen sairastumista. Sairastumisvaiheen potilastyyppejä ovat avuton potilas ja kokeva potilas. Kokevan potilaan kuvauksista voidaan erottaa helpottuneen potilaan alatyyppi. Toipumisvaiheista voi erottaa neljä potilastyyppiä, joita ovat määritelty potilas, autettava potilas, apua hakeva potilas ja itsenäinen potilas.
Osa diskursseista antaa potilaalle enemmän määräysvaltaa suhteessa hoitojärjestelmään kuin toiset. Erityisesti kokeva potilas ja sen alatyyppi helpottunut potilas sekä toipumiskuvausten itsenäisen potilaan tyyppiä voidaan pitää voimaannuttavana. Itsenäinen potilas toipuu oman toimintansa ansiosta.
Voimaannuttavia potilastyyppejä havainnollistetaan sankaripotilaan tarinamallin avulla. Aineiston kaikissa henkilökuvissa on siitä elementtejä.
Naistenlehtien potilasarinoilla halutaan antaa hyvää esimerkkiä ja hälventää ennakkoluuloja. Sankaritarinan potilas pääsee vaikeuksien kautta kiinni parempaan elämänhallintaan. Naistenlehtien henkilökuvissa ratkaisut mielenterveysongelmiin löytyvät yksilöistä itsestään, eivät yhteiskunnasta. Naistenlehtien potilaskertomuksissa mielenterveysongelmista muodostuu yksinkertaistettu ja ongelmaton kuva: sairastuneet sankaripotilaat kamppailevat ja toipuvat.