Lasten tulkintoja päiväkodin haasteellisista kasvatustilanteista
RAUNIO, MIIA (2014)
2014
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121207
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403121207
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli tuoda esiin lasten tulkintoja haasteellisista kasvatustilanteista päiväkodissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostettiin erilaisista kasvatusteoreettisista näkemyksistä kohdata haasteellisesti käyttäytyvä lapsi. Näistä näkemyksistä tässä tutkimuksessa olivat esillä biofyysinen, psykodynaaminen, behavioristinen, sosiokulttuurinen ja ekologinen kasvatusnäkemys. Lisäksi syvennyttiin aikuisen ja lapsen vuorovaikutusta käsittelevään tutkimustietoon, jotta saataisiin käsitys siitä, millaista vuorovaikutusta kasvatustilanteissa päiväkodissa esiintyy.
Tutkimuksessa haluttiin antaa lapselle mahdollisuus kertoa päiväkodin haasteellisista kasvatustilanteista haastattelujen ja piirroskuvien avulla. Tutkimus noudatti laadulliselle tutkimukselle tyypillistä ymmärrystä siitä, että haastatteluissa tutkija on subjekti ja haastattelut ovat vuorovaikutuksellista toimintaa. Tutkimusta toteutettaessa nojattiin fenomenologiseen tutkimusotteeseen, joka pyrkii tuomaan tutkittavan aidon kokemuksen esille sekä aineiston keruu- että raportointivaiheessa.
Ensimmäisessä tutkimustehtävässä haluttiin selvittää, miten lapset tulkitsivat päiväkodin haasteellisia kasvatustilanteita ja toisessa tutkimustehtävässä selvitettiin, millaisia kokemuksia lapsilla oli näiden tilanteiden ratkaisumalleista. Tutkimuksen kiinnostaviksi kasvatustilanteiksi oli valittu lepohetki, ulkoiluhetki, aikuisen ohjaama toimintahetki ja siirtymätilanne.
Lasten näkökulmasta psykodynaaminen, behavioristinen, sosiokulttuurinen ja ekologinen kasvatusnäkemys näyttäisivät vaihtelevan päiväkotien arjessa tilanteesta toiseen. Tutkimustuloksissa ilmeni, että lasten kokemuksen mukaan ryhmästä poistaminen, eristäminen tai jäähykäytäntö oli eniten käytetty toimintamalli haasteellisessa kasvatustilanteessa. Lisäksi lapset toivat esiin myös muita toimintamalleja: riitapukarien erottaminen, tytön laittaminen riitapukarien väliin, epätoivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen ja syliin ottaminen.
Tutkimuksessa haluttiin antaa lapselle mahdollisuus kertoa päiväkodin haasteellisista kasvatustilanteista haastattelujen ja piirroskuvien avulla. Tutkimus noudatti laadulliselle tutkimukselle tyypillistä ymmärrystä siitä, että haastatteluissa tutkija on subjekti ja haastattelut ovat vuorovaikutuksellista toimintaa. Tutkimusta toteutettaessa nojattiin fenomenologiseen tutkimusotteeseen, joka pyrkii tuomaan tutkittavan aidon kokemuksen esille sekä aineiston keruu- että raportointivaiheessa.
Ensimmäisessä tutkimustehtävässä haluttiin selvittää, miten lapset tulkitsivat päiväkodin haasteellisia kasvatustilanteita ja toisessa tutkimustehtävässä selvitettiin, millaisia kokemuksia lapsilla oli näiden tilanteiden ratkaisumalleista. Tutkimuksen kiinnostaviksi kasvatustilanteiksi oli valittu lepohetki, ulkoiluhetki, aikuisen ohjaama toimintahetki ja siirtymätilanne.
Lasten näkökulmasta psykodynaaminen, behavioristinen, sosiokulttuurinen ja ekologinen kasvatusnäkemys näyttäisivät vaihtelevan päiväkotien arjessa tilanteesta toiseen. Tutkimustuloksissa ilmeni, että lasten kokemuksen mukaan ryhmästä poistaminen, eristäminen tai jäähykäytäntö oli eniten käytetty toimintamalli haasteellisessa kasvatustilanteessa. Lisäksi lapset toivat esiin myös muita toimintamalleja: riitapukarien erottaminen, tytön laittaminen riitapukarien väliin, epätoivotun käyttäytymisen huomiotta jättäminen ja syliin ottaminen.