Essays in Public and Labour Economics: Estimating causal effects using regional variation
Laamanen, Jani-Petri (2014)
Laamanen, Jani-Petri
Tampere University Press
2014
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-03-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9393-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9393-5
Tiivistelmä
Miltei kaikkien ekonometristen tutkimusten tavoite on hyödyntää yhden tai useamman selittävän muuttujan vaihtelua sen selvittämiseksi, mikä on niiden vaikutus tai yhteys johonkin lopputulemamuuttujaan. Selittävät muuttujat saattavat vaihdella poikkileikkausyksiköiden, ajanhetkien tai paneeliaineiston tapauksessa molempien välillä. Mikä tahansa havaintoyksiköiden välinen vaihtelu sekä selittävissä muuttujissa että lopputulemamuuttujassa mahdollistaa yksinkertaisten tilastollisten yhteyksien estimoinnin. Koska nykyaikana ekonometrikot haluavat yleensä tehdä kausaalivaikutuksia koskevia johtopäätöksiä, pelkät yksinkertaiset yhteydet muuttujien välillä ovat yhä harvemmin ekonometrisen tutkimuksen päätuloksia.
Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja neljästä julkistaloutta ja työn taloustiedettä koskevasta empiirisestä esseestä. Jokaisessa esseessä tavoitteena on estimoida kausaalivaikutuksia hyödyntäen alueiden välistä vaihtelua kiinnostuksen kohteena olevissa selittävissä muuttujissa. Johdannossa keskustellaan alueaineistojen käytöstä kausaalivaikutusten identifioinnissa. Ensin luodaan katsaus tapauksiin, joissa alueaineistojen käyttö on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä kausaalivaikutusten estimoimiseksi. Seuraavaksi keskustellaan kausaalivaikutusten estimointiin liittyvistä kysymyksistä tapauksissa, joissa hyödynnetään alueaineistoja. Kun alueaineistoja käytetään tutkimuksessa, on olemassa useita mahdollisia ekonometrisia lähestymistapoja, ja oikean lähestymistavan valinta on olennaista. Menetelmiin liittyy joitakin toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia. Erityisesti kirjallisuus, joka koskee kausaalivaikutusten estimointia ulkoisvaikutusten, tai vertaisvaikutusten, läsnä ollessa, on verraten nuorta ja sen tulee kehittyä ennen kuin joidenkin tutkimuskysymysten tutkimista varten on käytettävissä tyydyttäviä menetelmiä. Johdannossa oleva keskustelu on luonteeltaan edellä kuvattua yleisempää, koska suurin osa johtopäätöksistä voidaan yleistää koskemaan mitä tahansa tapausta, johon liittyy ryhmätason aineistoja.
Empiirisissä esseissä sovelletaan johdannossa esiteltyjä menetelmiä neljään julkistalouden ja työn taloustieteen tutkimuskysymykseen. Kahdessa esseessä tutkitaan politiikkojen vaikutuksia ja kahdessa muussa esseessä tutkitaan sellaisten tekijöiden kausaalivaikutuksia, jotka ovat markkinalopputulemia. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan esitäytetyn veroilmoituksen vaikutuksia verovähennysten hakemiseen. Tuloksena on, että esitäytetty veroilmoitus vähentää vähennyksiä hakeneiden määrää neljänneksellä. Toisessa esseessä tutkitaan omistusasumisen vaikutuksia työmarkkinoihin. Päätulos on, että vaikka, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, omistusasujat kokevat työttömyyttä muita harvemmin, omistusasumisen lisääntyminen johtaa työttömyyden lisääntymiseen aluetasolla. Kolmannessa esseessä estimoidaan julkisten terveydenhuoltomenojen vaikutusta subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että korkeammat terveydenhuoltomenot lisäävät kansalaisten elämään tyytyväisyyttä. Viimeisessä esseessä estimoidaan alueiden työmarkkinaolosuhteiden vaikutusta alueiden väliseen muuttoliikkeeseen. Tulokset osoittavat, että työttömien työllistymisellä ja työttömäksi joutumisella on merkittäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen. Työllistymisellä muista työmarkkinatiloista ja työsuhteiden katkeamisilla, jotka eivät johda työttömyyteen, on pienempiä, joskin tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Työllisyyden rakennemuutoksilla ei havaita olevan vaikutusta muuttoliikkeeseen.
Tämä väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja neljästä julkistaloutta ja työn taloustiedettä koskevasta empiirisestä esseestä. Jokaisessa esseessä tavoitteena on estimoida kausaalivaikutuksia hyödyntäen alueiden välistä vaihtelua kiinnostuksen kohteena olevissa selittävissä muuttujissa. Johdannossa keskustellaan alueaineistojen käytöstä kausaalivaikutusten identifioinnissa. Ensin luodaan katsaus tapauksiin, joissa alueaineistojen käyttö on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä kausaalivaikutusten estimoimiseksi. Seuraavaksi keskustellaan kausaalivaikutusten estimointiin liittyvistä kysymyksistä tapauksissa, joissa hyödynnetään alueaineistoja. Kun alueaineistoja käytetään tutkimuksessa, on olemassa useita mahdollisia ekonometrisia lähestymistapoja, ja oikean lähestymistavan valinta on olennaista. Menetelmiin liittyy joitakin toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia. Erityisesti kirjallisuus, joka koskee kausaalivaikutusten estimointia ulkoisvaikutusten, tai vertaisvaikutusten, läsnä ollessa, on verraten nuorta ja sen tulee kehittyä ennen kuin joidenkin tutkimuskysymysten tutkimista varten on käytettävissä tyydyttäviä menetelmiä. Johdannossa oleva keskustelu on luonteeltaan edellä kuvattua yleisempää, koska suurin osa johtopäätöksistä voidaan yleistää koskemaan mitä tahansa tapausta, johon liittyy ryhmätason aineistoja.
Empiirisissä esseissä sovelletaan johdannossa esiteltyjä menetelmiä neljään julkistalouden ja työn taloustieteen tutkimuskysymykseen. Kahdessa esseessä tutkitaan politiikkojen vaikutuksia ja kahdessa muussa esseessä tutkitaan sellaisten tekijöiden kausaalivaikutuksia, jotka ovat markkinalopputulemia. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan esitäytetyn veroilmoituksen vaikutuksia verovähennysten hakemiseen. Tuloksena on, että esitäytetty veroilmoitus vähentää vähennyksiä hakeneiden määrää neljänneksellä. Toisessa esseessä tutkitaan omistusasumisen vaikutuksia työmarkkinoihin. Päätulos on, että vaikka, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on havaittu, omistusasujat kokevat työttömyyttä muita harvemmin, omistusasumisen lisääntyminen johtaa työttömyyden lisääntymiseen aluetasolla. Kolmannessa esseessä estimoidaan julkisten terveydenhuoltomenojen vaikutusta subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimuksessa osoitetaan, että korkeammat terveydenhuoltomenot lisäävät kansalaisten elämään tyytyväisyyttä. Viimeisessä esseessä estimoidaan alueiden työmarkkinaolosuhteiden vaikutusta alueiden väliseen muuttoliikkeeseen. Tulokset osoittavat, että työttömien työllistymisellä ja työttömäksi joutumisella on merkittäviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen. Työllistymisellä muista työmarkkinatiloista ja työsuhteiden katkeamisilla, jotka eivät johda työttömyyteen, on pienempiä, joskin tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia. Työllisyyden rakennemuutoksilla ei havaita olevan vaikutusta muuttoliikkeeseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4947]