Tuloerot ja talouskriisit - velkaantumisnäkökulma
KOSUNEN, ANTTI (2014)
2014
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403061190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403061190
Tiivistelmä
Tutkielma kartoittaa tuloerojen ja talouskriisien, eritoten rahoitusmarkkinakriisien välistä yhteyttä. Tutkielman painopiste on tuloerojen lisääntymisen johdosta syntyvä yksityisen velan kasvava kysyntä, joka puolestaan johtaa kestämättömään velkaongelmaan ja toissijaisesti talouden vaihtotase-epätasapainoon.
Kriisin tekijöiden välisiä linkkejä ovat työvoiman neuvotteluvoiman väheneminen, siitä johtuva ansiotulojen kansantulo-osuuden putoaminen, työntekijöiden velkaantuminen kulutustasonsa ylläpitämiseksi ja lopulta kestämätön yksityinen velka. Talous kriisiytyy, kun velkataso ylittää kestäväksi koetun rajan ja luotonanto äkillisesti vähenee. Osatekijöinä kriisiin ovat talouden rahoitusmarkkinoiden innovaatiot, jotka lisäävät luotonannon määrää taloudessa, kansainväliset rahavirrat, jotka syntyvät puolestaan ylijäämämaiden talouksien kysynnän heikkoudesta, sekä kuluttajien suhteellisen tulon teorian mukainen ylivelkaantuminen.
Esitän kirjallisuudessa runsaasti siteeratun DSGE-mallin, joka replikoi talouskriisin ja tarjoaa ennustusvoimaa tulevaisuuden tuloerotutkimuksille ja esitän mallin vaatimien oletusten olevan varsin paikkaansapitävät jo tapahtuneen talouskriisin ex post -analyysille.
Kriisin tekijöiden välisiä linkkejä ovat työvoiman neuvotteluvoiman väheneminen, siitä johtuva ansiotulojen kansantulo-osuuden putoaminen, työntekijöiden velkaantuminen kulutustasonsa ylläpitämiseksi ja lopulta kestämätön yksityinen velka. Talous kriisiytyy, kun velkataso ylittää kestäväksi koetun rajan ja luotonanto äkillisesti vähenee. Osatekijöinä kriisiin ovat talouden rahoitusmarkkinoiden innovaatiot, jotka lisäävät luotonannon määrää taloudessa, kansainväliset rahavirrat, jotka syntyvät puolestaan ylijäämämaiden talouksien kysynnän heikkoudesta, sekä kuluttajien suhteellisen tulon teorian mukainen ylivelkaantuminen.
Esitän kirjallisuudessa runsaasti siteeratun DSGE-mallin, joka replikoi talouskriisin ja tarjoaa ennustusvoimaa tulevaisuuden tuloerotutkimuksille ja esitän mallin vaatimien oletusten olevan varsin paikkaansapitävät jo tapahtuneen talouskriisin ex post -analyysille.