Pystyasentoon liittyvä hemodynaaminen reagointitapa assosioituu valtimojäykkyyteen
GESTRANIUS, LOTTA (2014)
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403061189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201403061189
Tiivistelmä
Suomalaisten sairastuvuus ja kuolleisuus sydän- ja verenkiertoelinsairauksiin on edelleen korkea. Jo paljon ennen kliinisiä tautitapahtumia on todettavissa muutoksia hemodynamiikassa sekä sen säätelyssä. Verenkierron säätelyn toimintahäiriöihin on todettu useissa tutkimuksissa liittyvän lisääntynyt sydän- ja verisuonikomplikaatioiden riski.
Pystyasennon vaikutusta hemodynamiikkaan on tutkittu perinteisesti kallistuskokeen avulla. Kallistuskoe toimii yksinkertaisena kuormitustestinä sydän- ja verenkiertoelimistölle. Aiemmat tutkimukset aiheesta keskittyvät eri sairausryhmiin ja niissä esiintyvien oireiden kuten pyörtymisen selvittelyyn. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin kallistuskokeen aiheuttamia hemodynaamisia reaktioita elimistössä. Aineisto kerättiin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksesta vuosilta 2001 ja 2003-2004. Hemodynaamisia muuttujia kallistuskokeessa tutkittiin 235 koehenkilöltä, jotka olivat iältään 25-42 vuotta. Tarkoituksena oli selvittää eroavatko ortostaattisen stressin aiheuttamat hemodynaamiset reagointitavat terveiden aikuisten koehenkilöiden välillä toisistaan.
Klusterianalyysi paljasti kaksi erilaista fenotyyppiä jotka erosivat toisistaan sydän- ja verenkiertoelimistön vasteissa pystyasennolle. Supistajille oli ominaista selvä ääreisverenkierron vastuksen nousu ja sydämen minuuttitilavuuden lasku pystyasennossa. Ylläpitäjillä ei tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia ääreisvastuksessa tai minuuttitilavuudessa, mutta heillä pystyasentoon liittyi voimakkaampi pulssitason nousu. Nämä reagointitavat olivat yhteydessä pulssiaallon etenemisnopeuteen, joka on tunnettu valtimojäykkyyden mittari: ylläpitäjien valtimojäykkyys oli merkitsevästi suurempi kuin supistajien. Hemodynaamisen fenotyypin tunteminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa sydän- ja verisuonisairauksien varhaisemman ja tehokkaamman ennaltaehkäisyn ja hoidon.
Pystyasennon vaikutusta hemodynamiikkaan on tutkittu perinteisesti kallistuskokeen avulla. Kallistuskoe toimii yksinkertaisena kuormitustestinä sydän- ja verenkiertoelimistölle. Aiemmat tutkimukset aiheesta keskittyvät eri sairausryhmiin ja niissä esiintyvien oireiden kuten pyörtymisen selvittelyyn. Tässä poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin kallistuskokeen aiheuttamia hemodynaamisia reaktioita elimistössä. Aineisto kerättiin Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksesta vuosilta 2001 ja 2003-2004. Hemodynaamisia muuttujia kallistuskokeessa tutkittiin 235 koehenkilöltä, jotka olivat iältään 25-42 vuotta. Tarkoituksena oli selvittää eroavatko ortostaattisen stressin aiheuttamat hemodynaamiset reagointitavat terveiden aikuisten koehenkilöiden välillä toisistaan.
Klusterianalyysi paljasti kaksi erilaista fenotyyppiä jotka erosivat toisistaan sydän- ja verenkiertoelimistön vasteissa pystyasennolle. Supistajille oli ominaista selvä ääreisverenkierron vastuksen nousu ja sydämen minuuttitilavuuden lasku pystyasennossa. Ylläpitäjillä ei tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia ääreisvastuksessa tai minuuttitilavuudessa, mutta heillä pystyasentoon liittyi voimakkaampi pulssitason nousu. Nämä reagointitavat olivat yhteydessä pulssiaallon etenemisnopeuteen, joka on tunnettu valtimojäykkyyden mittari: ylläpitäjien valtimojäykkyys oli merkitsevästi suurempi kuin supistajien. Hemodynaamisen fenotyypin tunteminen voi tulevaisuudessa mahdollistaa sydän- ja verisuonisairauksien varhaisemman ja tehokkaamman ennaltaehkäisyn ja hoidon.