Adjuvanttilääkityksen yhteydessä ilmenevät haittaoireet klotsapiinia käyttävillä potilailla
LINNA, NORA (2014)
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402271179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402271179
Tiivistelmä
Klotsapiini on antipsykootti, jota käytetään hoitoresistentissä skitsofreniassa. Niillä potilailla, joilla riittäävään hoitovasteeseen ei klotsapiinillakaan päästä, käytetään lisälääkkeinä, adjuvantteina, muita antipsykootteja, mielialantasaajia, masennuslääkkeitä tai anksiolyyttejä. Tutkimustieto klotsapiinin augmentaatiohoidosta on pirstaleista. Hankalia, jopa vaarallisia haittavaikutuksia on yhdistetty adjuvantin käyttöön, ja yleinen suositus on edelleen, ettei klotsapiinia käytettäisi yhdessä muiden psykoosilääkkeiden kanssa. Toistaiseksi on epäselvää, missä määrin augmentaatio lisää haittaoireiden kokonaismäärää.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, selittävätkö muut psyykenlääkkeet klotsapiinihoidon aikana koettuja haittavaikutuksia, eroavatko lääkeainepitoisuudet monoterapia- ja adjuvanttipotilailla, ja selittääkö mahdollinen pitoisuusero ryhmien välillä haittaoireita. Lisäksi keskeinen kysymys oli, onko sukupuolella tai tupakoinnilla vaikutusta haittaoireiden kokemiseen.
Tutkimusaineiston 236 klotsapiinia käyttävää potilasta jaettiin käytössä olevan psyykenlääkityksen mukaan klotsapiinimonoterapia-, adjuvantti- ja polyfarmasiaryhmiin. Potilaat vastasivat LUNSERS-itsearviointikaavakkeella kyselyyn klotsapiinihoidon aikana kokemistaan haittaoireista. Haittaoireet muodostivat kahdeksan kliinistä kokonaisuutta, haittaoirefaktoria. Jatkoanalyyseihin valittiin näistä ne, joita adjuvanttilääkitys näytti ylipäätään selittävän: sympatikotonia-tensio-, depressio-ahdistuneisuus- sekä ortostatismifaktorit. Kutakin faktoria tarkasteltiin erikseen viidessä mallissa, joiden selittäjinä olivat adjuvanttilääkityksen käyttö, sukupuoli, klotsapiinipitoisuus, tupakointi sekä vuorotellen adjuvanttialaryhmät (antipsykootti, mielialantasaaja, SSRI- tai SNRI-lääke ja polyfarmasia).
Adjuvanttilääkitys lisäsi haittavaikutuksia monoterapiapotilaisiin verrattuna. Tämä näytti olevan epäspesifinen, lääkeainealaryhmästä riippumaton ilmiö, joskin eri lääkeryhmillä oli erisuuruinen vaikutus haittaoireisiin. Masennuslääkkeiden käyttö ja polyfarmasia lisäsivät klotsapiinipotilailla ortostatismin riskiä. Sukupuolella tai tupakoinnilla ei ollut vaikutusta koettuihin haittaoireisiin, ja klotsapiinipitoisuus oli yhteydessä ainoastaan depressio-ahdistuneisuusoireiden kokemiseen.
Koska adjuvantin käyttö lisää klotsapiinipotilailla haittaoireiden riskiä, lääkeyhdistelmien tulisi perustua mahdollisimman pitkälti tieteelliseen näyttöön. Lisää tutkimuksia klotsapiinin adjuvanttihoidon siedettävyydestä ja turvallisuudesta tarvitaan.
Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, selittävätkö muut psyykenlääkkeet klotsapiinihoidon aikana koettuja haittavaikutuksia, eroavatko lääkeainepitoisuudet monoterapia- ja adjuvanttipotilailla, ja selittääkö mahdollinen pitoisuusero ryhmien välillä haittaoireita. Lisäksi keskeinen kysymys oli, onko sukupuolella tai tupakoinnilla vaikutusta haittaoireiden kokemiseen.
Tutkimusaineiston 236 klotsapiinia käyttävää potilasta jaettiin käytössä olevan psyykenlääkityksen mukaan klotsapiinimonoterapia-, adjuvantti- ja polyfarmasiaryhmiin. Potilaat vastasivat LUNSERS-itsearviointikaavakkeella kyselyyn klotsapiinihoidon aikana kokemistaan haittaoireista. Haittaoireet muodostivat kahdeksan kliinistä kokonaisuutta, haittaoirefaktoria. Jatkoanalyyseihin valittiin näistä ne, joita adjuvanttilääkitys näytti ylipäätään selittävän: sympatikotonia-tensio-, depressio-ahdistuneisuus- sekä ortostatismifaktorit. Kutakin faktoria tarkasteltiin erikseen viidessä mallissa, joiden selittäjinä olivat adjuvanttilääkityksen käyttö, sukupuoli, klotsapiinipitoisuus, tupakointi sekä vuorotellen adjuvanttialaryhmät (antipsykootti, mielialantasaaja, SSRI- tai SNRI-lääke ja polyfarmasia).
Adjuvanttilääkitys lisäsi haittavaikutuksia monoterapiapotilaisiin verrattuna. Tämä näytti olevan epäspesifinen, lääkeainealaryhmästä riippumaton ilmiö, joskin eri lääkeryhmillä oli erisuuruinen vaikutus haittaoireisiin. Masennuslääkkeiden käyttö ja polyfarmasia lisäsivät klotsapiinipotilailla ortostatismin riskiä. Sukupuolella tai tupakoinnilla ei ollut vaikutusta koettuihin haittaoireisiin, ja klotsapiinipitoisuus oli yhteydessä ainoastaan depressio-ahdistuneisuusoireiden kokemiseen.
Koska adjuvantin käyttö lisää klotsapiinipotilailla haittaoireiden riskiä, lääkeyhdistelmien tulisi perustua mahdollisimman pitkälti tieteelliseen näyttöön. Lisää tutkimuksia klotsapiinin adjuvanttihoidon siedettävyydestä ja turvallisuudesta tarvitaan.