HIV-infektion ja tuberkuloosin hoidossa käytettyjen lääkkeiden erittyminen virtsaan
VARTIAINEN, KATRI (2014)
VARTIAINEN, KATRI
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402271177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402271177
Tiivistelmä
Suurin osa käytetyistä lääkeaineista sekä niiden aineenvaihduntatuotteita erittyy virtsaan. Virtsaan erittyvien lääkeaineiden osuudet vaihtelevat paljon riippuen molekyylin farmakokineettisistä ominaisuuksista sekä ihmisten yksilöllisistä eroista. Virtsaan erittyneistä lääkeaineista ja niiden metaboliiteista osa joutuu joko suoraan tai jätevedenpuhdistuksen kautta ympäristöön. Virtsaan erittyvät lääkeaineet ovat paikallisesti ympäristössä potentiaalinen ongelma, koska niiden kaikkia ympäristövaikutuksia ei tunneta. Lisäksi ne lisäävät ihmisten ympäristölle aiheuttamaa vierasainekuormaa.
Afrikassa on yli 6 miljoonaa antiretroviraalista lääkitystä käyttävää HIV-positiivista henkilöä, joista sadoilla tuhansilla on myös lääkitys liitännäisinfektioihin. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kirjallisuuskatsauksen avulla Afrikassa ympäristöön päätyvää HIV:n hoidossa käytettävien lääkkeiden määrää. Suuri osa käytetyistä lääkkeistä päätyy virtsan mukana ympäristöön muuttumattomina tai metaboliitteina. Yksittäisten antiretroviraalilääkkeiden ja liitännäisinfektioiden hoidossa käytetyiden lääkeaineiden ja niiden metaboliittien pitoisuudet virtsassa voivat olla satoja milligrammoja litrassa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa jätevesiin päätyyn virtsan mukana laskennallisesti vuosittain noin 3,8 miljoonaa kiloa antiretroviraalilääkkeitä sekä niiden metaboliitteja. Lisäksi koko Afrikassa päätyy jätevesiin virtsan mukana vuodessa satoja tuhansia kiloja katsaukseen valittuja HIV:n liitännäisinfektioiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä sekä niiden metaboliitteja. Oloissa, joissa sanitaatio on puutteellinen eli ei ole jätevesien keräystä ja käsittelyä, ympäristöön joutuvien lääkeaineiden määrä aiheuttaa potentiaalisesti suuren ympäristöriskin.
Lääkeaineiden ympäristönvaikutuksia on alettu tutkia viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta antiviraalisten lääkkeiden joutumisesta ympäristöön tai ympäristövaikutuksista ei ole juurikaan tietoa. Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön sekä vaikutukset ympäristössä tulevat olemaan myös tulevaisuudessa tärkeä tutkimuksen aihe.
Afrikassa on yli 6 miljoonaa antiretroviraalista lääkitystä käyttävää HIV-positiivista henkilöä, joista sadoilla tuhansilla on myös lääkitys liitännäisinfektioihin. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kirjallisuuskatsauksen avulla Afrikassa ympäristöön päätyvää HIV:n hoidossa käytettävien lääkkeiden määrää. Suuri osa käytetyistä lääkkeistä päätyy virtsan mukana ympäristöön muuttumattomina tai metaboliitteina. Yksittäisten antiretroviraalilääkkeiden ja liitännäisinfektioiden hoidossa käytetyiden lääkeaineiden ja niiden metaboliittien pitoisuudet virtsassa voivat olla satoja milligrammoja litrassa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa jätevesiin päätyyn virtsan mukana laskennallisesti vuosittain noin 3,8 miljoonaa kiloa antiretroviraalilääkkeitä sekä niiden metaboliitteja. Lisäksi koko Afrikassa päätyy jätevesiin virtsan mukana vuodessa satoja tuhansia kiloja katsaukseen valittuja HIV:n liitännäisinfektioiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä sekä niiden metaboliitteja. Oloissa, joissa sanitaatio on puutteellinen eli ei ole jätevesien keräystä ja käsittelyä, ympäristöön joutuvien lääkeaineiden määrä aiheuttaa potentiaalisesti suuren ympäristöriskin.
Lääkeaineiden ympäristönvaikutuksia on alettu tutkia viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta antiviraalisten lääkkeiden joutumisesta ympäristöön tai ympäristövaikutuksista ei ole juurikaan tietoa. Lääkeaineiden kulkeutuminen ympäristöön sekä vaikutukset ympäristössä tulevat olemaan myös tulevaisuudessa tärkeä tutkimuksen aihe.