Magneettiohjaus eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardian katetriablaatiohoidossa : teho ja turvallisuus manuaaliseen hoitoon verrattuna
KUJALA, MAI (2014)
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402251173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402251173
Tiivistelmä
Johdanto: Eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatio (AVNRT = atrioventricular node reentry tachycardia) on yleisin (noin 60 %) supraventrikulaarinen rytmihäiriö. Seuraavaksi yleisin (noin 30 %) on eteis-kammiokiertoaktivaatio (AVRT = atrioventricular reentry tachycardia) ja kolmanneksi yleisin (noin 10 %) ektooppinen eteistakykardia (EAT = ectopic atrial tachycardia). Näitä rytmihäiriöitä estävät lääkehoidot ovat osoittautuneet teholtaan heikoiksi. Tämän takia toistuvien, elämänlaatua heikentävien eteisperäisten rytmihäiriöiden katetriablaatiohoito on syrjäyttänyt lääkehoidot lähes kokonaan. Katetriablaatiossa rytmihäiriötä ylläpitävä rakenne, esimerkiksi kiertoaktivaatio-rata, katkaistaan yleensä radiotaajuusenergialla (RF = radiofrequency). Tämä toteutetaan hoitokatetrilla, joka uitetaan nivuslaskimon kautta sydämeen. Magneettinavigoinnissa (MG) ohutta ja taipuisaa katetria liikutetaan ohjaushuoneesta käsin potilaan rintakehän molemmin puolin sijoitettujen magneettien luomassa magneettikentässä. MG saattaa lyhentää katetriablaation läpivalaisuaikaa ja säteilyannoksia sekä vähentää komplikaatioita, manuaalisesti (MN) suoritettuun ablaatioon verrattuna. Tutkimuksessa verrataan näitä muuttujia MG:n ja MN:sti tehtyjen toimenpiteiden välillä, AVNRT:n katetriablaatiohoidossa.
Menetelmät: Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti. Aineistoon kerättiin salivihkoista ja potilastietojärjestelmästä marraskuun 2009 ja joulukuun 2011 välillä Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksessa tehdyt AVNRT:n katetriablaatiot (n = 174). Poissulkukriteerinä oli uusintatoimenpide (n = 10). Yksi kivun takia keskeytetty toimenpide suljettiin myös pois aineistosta.
Tulokset: Toimenpideajassa (MN: 95,6 ± 41,8, MG: 94,4 ± 28,8, p = 0,903) ja toimenpiteen onnistumisessa (MN: n = 81, MG: n = 82, p = 0,981) ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Läpivalaisuajat (MN: 775 ± 912, MG: 303 ± 418, p = 0,000) olivat magneettinavigaatioryhmässä merkittävästi lyhyempiä ja säteilyannokset (MN: 16,6 ± 28,6, MG: 6 ± 8,5, p = 0,000) pienempiä kuin manuaaliryhmässä. AVNRT:n katetriablaatiohoidon tulokset puoltavat magneettinavigoinnin käyttöä. Se vähentää säderasitusta ja lisää siten potilaan, lääkärin ja hoitohenkilökunnan turvallisuutta . Toimenpideajan suhteen lisätutkimukset ovat tarpeen.
Menetelmät: Tutkimus tehtiin retrospektiivisesti. Aineistoon kerättiin salivihkoista ja potilastietojärjestelmästä marraskuun 2009 ja joulukuun 2011 välillä Tampereen yliopistollisen sairaalan Sydänkeskuksessa tehdyt AVNRT:n katetriablaatiot (n = 174). Poissulkukriteerinä oli uusintatoimenpide (n = 10). Yksi kivun takia keskeytetty toimenpide suljettiin myös pois aineistosta.
Tulokset: Toimenpideajassa (MN: 95,6 ± 41,8, MG: 94,4 ± 28,8, p = 0,903) ja toimenpiteen onnistumisessa (MN: n = 81, MG: n = 82, p = 0,981) ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Läpivalaisuajat (MN: 775 ± 912, MG: 303 ± 418, p = 0,000) olivat magneettinavigaatioryhmässä merkittävästi lyhyempiä ja säteilyannokset (MN: 16,6 ± 28,6, MG: 6 ± 8,5, p = 0,000) pienempiä kuin manuaaliryhmässä. AVNRT:n katetriablaatiohoidon tulokset puoltavat magneettinavigoinnin käyttöä. Se vähentää säderasitusta ja lisää siten potilaan, lääkärin ja hoitohenkilökunnan turvallisuutta . Toimenpideajan suhteen lisätutkimukset ovat tarpeen.