Kiinteistöveron oikeudellinen asema kunnan tulorahoituksessa
HIETALA, KATJA (2014)
2014
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402241162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402241162
Tiivistelmä
Lainvalmisteluaineistoissa ja oikeuskirjallisuudessa on pyritty määrittelemään kunnan itsehallinto, ja sen ulottuvuus, pitäen sisällään taloudellisen itsehallinnon. Kunnan itsehallinnon määritelmä ja perustuslainsuojan laajuus ovat kuitenkin kiistanalaisia ja vaikeita määritellä tyhjentävästi. Vaikeaa on myös määritellä kuntien ja valtion välinen tehtävien ja vastuunjako. Kuntien vastuulla on nykyisellään merkittävä osuus peruspalveluiden tuottamisesta, joiden rahoittamiseen kunnat tarvitsevat riittävästi tuloja. Lisäksi varojen olisi riitettävä kunnan itselleen ottamien tehtävien hoitamiseen. Tämän johdosta kiinteistö¬¬veron oikeudellisen aseman määrittäminen kunnallisen itsehallinnon kentässä on tärkeää.
Tutkielmassa haetaan vastausta siihen, mikä on kiinteistöveron oikeudellinen asema kunnan tulorahoituksessa kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Jotta kiinteistöveron oikeudellinen asema pystytään määrittelemään, on pureuduttava kunnan taloudelliseen itsehallintoon ja sen ilmenemismuotoihin, erityisesti verotus¬oikeuteen. Verotusoikeutta kunnalla ei ole itsestään vaan siitä säädetään lailla. Nykyisellään kunnan verotusoikeus perustuu perustuslain 121.3 §:ään. Kunnallisen itsehallinnon kannalta on merkittävää se, kuinka pitkälle verotusoikeuden perustuslainsuoja ulottuu, ja mitä se pitää sisällään eli kuinka pitkälle eduskunta voi puuttua kunnan verotusoikeuteen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Eli tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, miten asioiden tulisi oikeusjärjestyksen mukaan olla. Se siten systematisoi ja tulkitsee voimassa olevaa oikeutta. Tutkimus sisältää myös oikeushistoriallisia ja oikeuspoliittisia piirteitä. Tutkielmassa tärkein oikeuslähde on voimassa oleva oikeus, jota täydentävät, tulkitsevat sekä selittävät valiokuntien lausunnot, oikeuskirjallisuus, artikkelit sekä taloustieteelliset julkaisut.
Tutkielmassa perehdytään kuntien tulorahoituksen kokonaisuuteen ja niiden ominaisuuksiin. Siinä vertaillaan eri rahoitusmuotojen sopivuutta paikalliselle tasolle sekä pohditaan sitä, kuinka kiinteistövero asettuu nykyisenkaltaiseen kunnalliseen verotukseen. Kiinteistö¬veroa pidetään yleisesti hyvin paikalliselle tasolle sopivana verona, mutta sen asema kunnissa ei ole vahva niin taloudellisesti kuin oikeudellisestikaan. Kiinteistöveron oikeudellisen aseman voi nähdä olevan jopa turhankin kapea kunnallisen itsehallinnon kannalta.
Tutkielmassa haetaan vastausta siihen, mikä on kiinteistöveron oikeudellinen asema kunnan tulorahoituksessa kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Jotta kiinteistöveron oikeudellinen asema pystytään määrittelemään, on pureuduttava kunnan taloudelliseen itsehallintoon ja sen ilmenemismuotoihin, erityisesti verotus¬oikeuteen. Verotusoikeutta kunnalla ei ole itsestään vaan siitä säädetään lailla. Nykyisellään kunnan verotusoikeus perustuu perustuslain 121.3 §:ään. Kunnallisen itsehallinnon kannalta on merkittävää se, kuinka pitkälle verotusoikeuden perustuslainsuoja ulottuu, ja mitä se pitää sisällään eli kuinka pitkälle eduskunta voi puuttua kunnan verotusoikeuteen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Eli tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, miten asioiden tulisi oikeusjärjestyksen mukaan olla. Se siten systematisoi ja tulkitsee voimassa olevaa oikeutta. Tutkimus sisältää myös oikeushistoriallisia ja oikeuspoliittisia piirteitä. Tutkielmassa tärkein oikeuslähde on voimassa oleva oikeus, jota täydentävät, tulkitsevat sekä selittävät valiokuntien lausunnot, oikeuskirjallisuus, artikkelit sekä taloustieteelliset julkaisut.
Tutkielmassa perehdytään kuntien tulorahoituksen kokonaisuuteen ja niiden ominaisuuksiin. Siinä vertaillaan eri rahoitusmuotojen sopivuutta paikalliselle tasolle sekä pohditaan sitä, kuinka kiinteistövero asettuu nykyisenkaltaiseen kunnalliseen verotukseen. Kiinteistö¬veroa pidetään yleisesti hyvin paikalliselle tasolle sopivana verona, mutta sen asema kunnissa ei ole vahva niin taloudellisesti kuin oikeudellisestikaan. Kiinteistöveron oikeudellisen aseman voi nähdä olevan jopa turhankin kapea kunnallisen itsehallinnon kannalta.