Minua etsimässä uudessa maassa. Kuvallista identiteettipohdintaa valmistavan opetuksen ryhmässä
LIUHALA, AINO (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
LIUHALA, AINO
2014
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402171132
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402171132
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa halutaan osaltaan kiinnittää huomiota Suomeen muuttaneiden yläkouluikäisten nuorten haastavaan elämäntilanteeseen ja siihen, miten heitä voitaisiin tukea. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmän oppilaiden kotoutumisprosessin tilaa kuvataiteen keinoin toteutetun identiteettipohdinnan kautta. Lisäksi haluttiin tuoda esiin valmistavan opetuksen erityispiirteitä ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia kotoutumisen tukemisessa.
Maahanmuutto ja siihen liittyvä käsitteistö on keskeistä tutkimuksen teoreettista taustaa. Lisäksi tutkimuksen kannalta merkittävänä kontekstina toimii maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus. Tarkastelun kohteena on valmistavan opetuksen oppilaiden kotoutumisprosessi. Kotoutumiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta tutkimuksessa prosessia tarkastellaan erityisesti identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Identiteetti nähdään jatkuvasti rakentuvana kertomuksena ihmisestä itsestään. Identiteetin rakentaminen nähdään oleellisena nuoren maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta. Niinpä näkemyksenä on, että oppilaan ilmaisemien identiteettipohdintojen ja identiteetin piirteiden kautta voidaan saada näkyville myös oppilaan senhetkistä kotoutumisprosessin tilaa. Keskeisenä ajatuksena tutkimuksessa on identiteetin pohtiminen ja sen rakentumisen tukeminen taiteen keinoin. Taiteen kautta identiteetin piirteitä voidaan tehdä näkyväksi sekä itselle että muille ihmisille.
Tutkimus on toiminnallinen tapaustutkimus, jossa tietoa lähestytään yksittäistä tapausta koskevana. Lisäksi lähestymistapa on narratiivinen, eli kertomukset nähdään tiedon välittäjinä. Myös taide näkyy jossain määrin tutkimuksen näkökulmassa, lähinnä identiteetin ilmaisun keinona. Lisäksi taide näkyy tutkimuksen aineistonkeruussa, joka toteutettiin Minua etsimässä -kuvataideprojektin muodossa maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä keväällä 2013. Aineisto on moninainen, mutta sen ytimen muodostavat oppilaiden kuvataiteen työt, niihin liittyvät haastattelut ja tutkijan havainnot.
Tutkimuksen tuloksina esitellään profiilit, jotka antavat yleiskuvaa siitä, millaisia piirteitä valmistavan opetuksen oppilaiden kohdalla voi kotoutumisprosessiin liittyen esiintyä. Karkeasti eroteltuna kotoutumisprosessin tilaa voi kuvata näillä kolmella profiililla: epäröijä, lamaantuja ja kotoutuja. Epäröijän kotoutumista kuvaa epävarmuus ja epätietoisuus siitä, miten hänen tulisi suhtautua. Kotoutumisen haasteet liittyvät erityisesti kulttuurien yhteensovittamiseen. Lamaantujan kohdalla suhtautuminen kotoutumiseen on asenteetonta ja innotonta, ja hänen kohdallaan on
olemassa marginalisoitumisen riski. Kotoutujan suhtautuminen kotoutumiseen on innostunutta ja myönteistä, mutta liiasta sopeutumisen halusta voi seurata valtakulttuuriin sulautumisen riski.
On selvää, että oppilaat ovat aina yksilöitä, eikä heitä voida suoraan yhdistää profiileihin. Lisäksi ymmärretään, että tutkimuksen tulokset perustuvat vain yhden valmistavan opetuksen ryhmän oppilaisiin, joten niitä ei voida suoraan yleistää koskemaan kaikkia vastaavan opetuksen ryhmiä. Profiileista voi kuitenkin ajatella olevan hyötyä valmistavan opetuksen suunnittelussa. Lisäksi tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kuvataiteen keinot sopivat hyvin identiteetin pohdintaan osana valmistavan opetuksen kotouttavaa toimintaa.
Maahanmuutto ja siihen liittyvä käsitteistö on keskeistä tutkimuksen teoreettista taustaa. Lisäksi tutkimuksen kannalta merkittävänä kontekstina toimii maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus. Tarkastelun kohteena on valmistavan opetuksen oppilaiden kotoutumisprosessi. Kotoutumiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta tutkimuksessa prosessia tarkastellaan erityisesti identiteetin rakentumisen näkökulmasta. Identiteetti nähdään jatkuvasti rakentuvana kertomuksena ihmisestä itsestään. Identiteetin rakentaminen nähdään oleellisena nuoren maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta. Niinpä näkemyksenä on, että oppilaan ilmaisemien identiteettipohdintojen ja identiteetin piirteiden kautta voidaan saada näkyville myös oppilaan senhetkistä kotoutumisprosessin tilaa. Keskeisenä ajatuksena tutkimuksessa on identiteetin pohtiminen ja sen rakentumisen tukeminen taiteen keinoin. Taiteen kautta identiteetin piirteitä voidaan tehdä näkyväksi sekä itselle että muille ihmisille.
Tutkimus on toiminnallinen tapaustutkimus, jossa tietoa lähestytään yksittäistä tapausta koskevana. Lisäksi lähestymistapa on narratiivinen, eli kertomukset nähdään tiedon välittäjinä. Myös taide näkyy jossain määrin tutkimuksen näkökulmassa, lähinnä identiteetin ilmaisun keinona. Lisäksi taide näkyy tutkimuksen aineistonkeruussa, joka toteutettiin Minua etsimässä -kuvataideprojektin muodossa maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä keväällä 2013. Aineisto on moninainen, mutta sen ytimen muodostavat oppilaiden kuvataiteen työt, niihin liittyvät haastattelut ja tutkijan havainnot.
Tutkimuksen tuloksina esitellään profiilit, jotka antavat yleiskuvaa siitä, millaisia piirteitä valmistavan opetuksen oppilaiden kohdalla voi kotoutumisprosessiin liittyen esiintyä. Karkeasti eroteltuna kotoutumisprosessin tilaa voi kuvata näillä kolmella profiililla: epäröijä, lamaantuja ja kotoutuja. Epäröijän kotoutumista kuvaa epävarmuus ja epätietoisuus siitä, miten hänen tulisi suhtautua. Kotoutumisen haasteet liittyvät erityisesti kulttuurien yhteensovittamiseen. Lamaantujan kohdalla suhtautuminen kotoutumiseen on asenteetonta ja innotonta, ja hänen kohdallaan on
olemassa marginalisoitumisen riski. Kotoutujan suhtautuminen kotoutumiseen on innostunutta ja myönteistä, mutta liiasta sopeutumisen halusta voi seurata valtakulttuuriin sulautumisen riski.
On selvää, että oppilaat ovat aina yksilöitä, eikä heitä voida suoraan yhdistää profiileihin. Lisäksi ymmärretään, että tutkimuksen tulokset perustuvat vain yhden valmistavan opetuksen ryhmän oppilaisiin, joten niitä ei voida suoraan yleistää koskemaan kaikkia vastaavan opetuksen ryhmiä. Profiileista voi kuitenkin ajatella olevan hyötyä valmistavan opetuksen suunnittelussa. Lisäksi tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että kuvataiteen keinot sopivat hyvin identiteetin pohdintaan osana valmistavan opetuksen kotouttavaa toimintaa.