Kolme eri avainta Salaiseen puutarhaan - suomennosten vertailua skoposteorian näkökulmasta
SALOMAA, MINNA (2014)
2014
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402131120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402131120
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen, millaisia eroja Frances Hodgson Burnettin The Secret Garden -romaanin kolmen eri suomennoksen välillä on. Näiden erojen tarkastelun jälkeen voin vastata ensisijaiseen tutkimuskysymykseeni, joka on seuraava: millainen skopos kullakin suomennoksella on, eli kenelle, mihin ja miksi kirja on käännetty. Toini Swanin käännös julkaistiin vuonna 1920, Sari Karhulahden käännös ilmestyi vuonna 2006 ja Emilia Nummisen suomennos ilmestyi vuonna 2008.
Funktionaalisen lähestymistavan mukaan käännösstrategia tulee valita käännöksen käyttötarkoituksen mukaan. Kääntäjä ja toimeksiantaja päättävät, millainen skopos eli käännöksen tarkoitus on heidän mielestään sopiva, ja sama lähdeteksti synnyttää hyvin poikkeavia käännöksiä, jos niillä on erilaiset skopokset. Oletan, että Salainen puutarha -romaanin suomennoksilla on ollut hyvin erilaiset skopokset, mikä puolestaan on johtanut hyvin erilaisiin käännöksiin. Vertailen suomennosten eroja, ja pohdin, millainen skopos on mahdollisesti syynä näihin eroihin. Tarkastelen käännöksiä myös uudelleenkääntämishypoteesin näkökulmasta ja mietin, millaisen suomennoksen kääntäjät ovat halunneet tarjota nuorelle lukijalle. Teoriassa keskityn näin ollen skoposteoriaan, uudelleenkääntämiseen sekä lapsille kääntämiseen ja lastenkirjallisuuteen Suomessa.
Tutkielmani aineisto koostuu neljästä lähdetekstin katkelmasta sekä näitä katkelmia vastaavista käännöksistä. Olen jaotellut löydökseni kahteen yläluokkaan ja kummatkin yläluokat kolmeen alaluokkaan. Ensimmäiseksi keskityn kieleen ja käännösnormeihin liittyviin eroihin, ja löydökseni käsittelevät kielen muuttumista, murteen kääntämistä sekä uskollisuutta ja tyyliä. Tämän jälkeen siirryn ideologisiin eroihin ja vertailen kääntäjien erilaisia ratkaisuja suhteessa kulttuuriviittauksiin, lapsikäsitykseen ja sukupuoleen sekä kansallisuuksiin, uskontoon ja yhteiskunnalliseen asemaan.
Aineiston analyysin perusteella on ilmeistä, että kaikki kolme Salainen puutarha -suomennosta ovat hyvin omaleimaisia ja että niillä on erilaiset skopokset. Toini Swanin suomennoksen tekee erityiseksi se, että sen kieli on nykyvalossa vanhahtavaa ja Yorkshiren murteen näkyvyyttä hahmojen puheessa on poistettu merkittävästi. Ideologialtaan se on ollut uskollinen lähdetekstille. Sari Karhulahden Salainen puutarha on ensimmäinen uudelleenkäännös, ja siinä on rohkeasti käytetty puhekieltä dialogissa, ja sen ideologiaa ei ole modernisoitu. Emilia Numminen on puolestaan tuonut kirjan ideologiaa lähemmäksi nykypäivän arvoja. Uudelleenkääntämishypoteesi vaikuttaa jokaisen suomennoksen kohdalla epäpätevältä, sillä Swan on valinnut laajalti vieraannuttavan strategian, kun taas Karhulahti on ollut pääosin kotouttava. Nummisen suomennosta on vaikeampi määritellä, mutta se on monin paikoin kotouttavampi kuin Swanin käännös.
ENGLISH SUMMARY
Three different keys to The Secret Garden: comparing three Finnish translations by using the skopos theory
Funktionaalisen lähestymistavan mukaan käännösstrategia tulee valita käännöksen käyttötarkoituksen mukaan. Kääntäjä ja toimeksiantaja päättävät, millainen skopos eli käännöksen tarkoitus on heidän mielestään sopiva, ja sama lähdeteksti synnyttää hyvin poikkeavia käännöksiä, jos niillä on erilaiset skopokset. Oletan, että Salainen puutarha -romaanin suomennoksilla on ollut hyvin erilaiset skopokset, mikä puolestaan on johtanut hyvin erilaisiin käännöksiin. Vertailen suomennosten eroja, ja pohdin, millainen skopos on mahdollisesti syynä näihin eroihin. Tarkastelen käännöksiä myös uudelleenkääntämishypoteesin näkökulmasta ja mietin, millaisen suomennoksen kääntäjät ovat halunneet tarjota nuorelle lukijalle. Teoriassa keskityn näin ollen skoposteoriaan, uudelleenkääntämiseen sekä lapsille kääntämiseen ja lastenkirjallisuuteen Suomessa.
Tutkielmani aineisto koostuu neljästä lähdetekstin katkelmasta sekä näitä katkelmia vastaavista käännöksistä. Olen jaotellut löydökseni kahteen yläluokkaan ja kummatkin yläluokat kolmeen alaluokkaan. Ensimmäiseksi keskityn kieleen ja käännösnormeihin liittyviin eroihin, ja löydökseni käsittelevät kielen muuttumista, murteen kääntämistä sekä uskollisuutta ja tyyliä. Tämän jälkeen siirryn ideologisiin eroihin ja vertailen kääntäjien erilaisia ratkaisuja suhteessa kulttuuriviittauksiin, lapsikäsitykseen ja sukupuoleen sekä kansallisuuksiin, uskontoon ja yhteiskunnalliseen asemaan.
Aineiston analyysin perusteella on ilmeistä, että kaikki kolme Salainen puutarha -suomennosta ovat hyvin omaleimaisia ja että niillä on erilaiset skopokset. Toini Swanin suomennoksen tekee erityiseksi se, että sen kieli on nykyvalossa vanhahtavaa ja Yorkshiren murteen näkyvyyttä hahmojen puheessa on poistettu merkittävästi. Ideologialtaan se on ollut uskollinen lähdetekstille. Sari Karhulahden Salainen puutarha on ensimmäinen uudelleenkäännös, ja siinä on rohkeasti käytetty puhekieltä dialogissa, ja sen ideologiaa ei ole modernisoitu. Emilia Numminen on puolestaan tuonut kirjan ideologiaa lähemmäksi nykypäivän arvoja. Uudelleenkääntämishypoteesi vaikuttaa jokaisen suomennoksen kohdalla epäpätevältä, sillä Swan on valinnut laajalti vieraannuttavan strategian, kun taas Karhulahti on ollut pääosin kotouttava. Nummisen suomennosta on vaikeampi määritellä, mutta se on monin paikoin kotouttavampi kuin Swanin käännös.
ENGLISH SUMMARY
Three different keys to The Secret Garden: comparing three Finnish translations by using the skopos theory