Neuvova potilaskertomus - käyttö ja vaikutus potilaan hoitoon

Abstract

Neuvova potilaskertomus on terveydenhuollon menetelmä, joka välittää näyttöön perustuvaa potilaskohtaista tietoa terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Potilaskohtaiset neuvot välittyvät ammattilaisen tietokoneen näytölle, kun hän käyttää potilastietojärjestelmää, johon kliininen päätöksenteon tukijärjestelmä on liitetty. Menetelmän käytöstä ei ole aikaisempaa tutkimustietoa Suomesta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yksittäisiin hoitosuosituksiin ja preventiiviseen hoitoon kohdistuvat neuvot parantavat hoitoprosessia. Neuvojen soveltamisesta laajemmin potilaan hoitoon perusterveydenhuollon kontekstissa tarvitaan lisää tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymyksiin, onko neuvova potilaskertomus käyttökelpoinen ja vaikuttava perusterveydenhuollossa ja mitkä tekijät vaikuttavat sen käyttöön. Tutkimus eteni vaiheittain soveltaen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Lääkärien fokusryhmissä nousi esille potilastietojärjestelmien käyttöön ja toimintakäytäntöihin liittyviä esteitä neuvovan potilaskertomuksen käyttöönotolle. Kyselyssä ammattilaiset suhtautuivat myönteisesti hoitosuositusten toteuttamiseen potilaiden hoidossa. Neuvovan potilaskertomuksen ensimmäisen käyttöönoton aikana toteutettiin Sipoon terveyskeskuksessa satunnaistettu koe. Samanaikaisesti kerättiin käyttökokemuksia kyselyin, haastatteluin ja palautejärjestelmällä. Käyttöönotto eteni hitaasti eikä käyttö vielä vuoden jälkeen ollut vakiintunut. Käyttäjät kokivat neuvovan potilaskertomuksen helppokäyttöisenä, luotettavana ja nopeana. Lääkärit kokivat neuvojen tuovan helpotusta työhön mutta raportoivat niiden käytössä myös ongelmia. Hoitajat ja fysioterapeutit eivät kokeneet lääkehoitoon kohdistuvia neuvoja käyttökelpoisina. He kaipasivat omaan työhönsä soveltuvia neuvoja. Kokeessa ei havaittu eroa neuvojen ilmaantuvuudessa koe- ja kontrolliryhmän välillä 12 kuukauden seuranta-aikana. Tutkimus osoittaa, että neuvova potilaskertomus on käyttökelpoinen menetelmä perusterveydenhuollossa mutta sen vaikutus potilaan hoitoon voidaan saada selville vasta vakiintuneen käyttöönoton jälkeen, kun se toimii ilman teknisiä ongelmia ja tuottaa eri ammattilaisten tarpeisiin kohdistettuja neuvoja. Neuvojen käyttökelpoisuus ammattilaisen työssä on tärkein käyttöä edistävä tekijä, siksi ammattilaisten antama palaute tulee huomioida jatkokehityksessä.

An advising patient record is a method by which healthcare professionals get patient-specific evidence at the point of care. A professional can see advice on the screen when he or she uses the electronic health record system, into which a clinical decision support system has been integrated. In Finland, we have no evidence concerning the use of this method. In other countries, single piece of advice in preventive care have been indicated to improve care processes and professionals’ performance. Still, there is no evidence of general use in patients with multiple conditions in primary care. In this study, we were assessing whether the advising patient record works in primary care, and what factors influence the use of it. The study progressed in phases using both qualitative and quantitative methods. Focus groups introduced electronic health record systems and some work processes as barriers to implementation. Survey participants reported mainly positive intentions to use guidelines generally in patient care. A randomised trial was carried out as part of the first implementation in Sipoo health centre. During the trial we performed surveys, focus groups and feedback too. The implementation of the advising patient record continued for 18 months. After one year its use was only modest. Ease of use, reliability and speed facilitated use. Physicians reported that advice had helped their work but they also experienced some patient-specific problems with advice. Nurses and physiotherapists did not experience pharmaceutical-based advice useful. They needed their work-specified advise. The trial had no significant effect on patient care. In summary, this study highlights that an advising patient record can work in primary care, but effects on patient care could only be usefully studied after its use has become established. Perceived usefulness is a key determinant for its use. Therefore, professionals’ feedback should be used in its future development.