Terveystaltion ensikäyttökokemuksen merkityssisällöt nuorilla naisilla
JOKINEN, MINNAMARI (2014)
JOKINEN, MINNAMARI
2014
Yrityksen taloustiede, markkinointi - Marketing
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402101115
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402101115
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee terveystaltion ensikäyttökokemuksen merkityssisältöjä nuorilla naisilla. Tutkittavana ilmiönä on ollut terveyspalveluiden sähköistyminen ja kuluttajan roolin muuttuminen yhä aktiivisemmaksi oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Teoreettisen viitekehyksen tutkielmalle muodostaa teknologian omaksumisen teoria, erityisesti teknologian omaksumisen malli, TAM. Olen keskittynyt tarkastelemaan TAM:n pohjalta määrittyvien ulottuvuuksien, koetun helppokäyttöisyyden ja koetun hyödyllisyyden, merkityssisältöjä, joita terveystaltion ensikäyttökokemuksessa nousee esiin.
Tutkielman empiirisen osion muodostaa laadullinen tutkimus. Kahdeksan nuorta naista testasi Terveyskortti-palvelua, joka on vuonna 2008 julkaistu terveystaltio. Generoin aineiston suullisen samanaikaisen protokolla-analyysin ja teemahaastattelun keinoin ja analysoin sisällönanalyysin menetelmin.
Sisällönanalyysissä koetun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden ulottuvuuksien lisäksi esiin nousi kaksi muuta laajaa merkityssisältöä, koettu hauskuus ja koettu turvallisuus, jotka ovat myös tuttuja teknologisen omaksumisen laajemmista teoreettisista malleista. Havaittujen merkityssisältöjen pohjalta tunnistin myös viisi erilaista roolia, joita nuoret naiset ottavat ensikäyttökokemuksen aikana ja toisaalta viisi roolia, joita he odottavat terveystaltion ottavan. Tulokset rikastuttavat olemassa olevaa tietoa terveystaltion omaksumisen ulottuvuuksista nuorilla naisilla. Niin havaittuja merkityssisältöjä kuin rooliparejakin voidaan hyödyntää terveystaltioiden kuluttajalähtöisessä suunnittelussa ja kehittämisessä sekä terveystaltioiden kohdistamisessa nuorten naisten vaikeasti tavoitettavalle ryhmälle.
Tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin nojaten voidaan todeta, että jatkotutkimusta tarvitaan liittyen ensikäyttökokemukseen ja sen merkitykseen terveystaltioiden omaksumisessa. Olisi opittava ymmärtämään paremmin, mitä erityispiirteitä terveystaltiopalvelulla on ja miten nämä erityispiirteet mahdollisesti vaikuttavat ensikäyttökokemukseen ja sitä kautta koko omaksumisen prosessiin kuluttajanäkökulmasta. Jatkotutkimusmahdollisuuksia voidaan tunnistaa lisäksi liittyen mm. nuorten naisten erityispiirteisiin terveystaltioiden kuluttajina, iän ja sukupuolen vaikutuksiin ensikäyttökokemuksessa, sekä ensikäyttökokemuksen aikaisiin rooleihin kuluttajalla ja palvelulla.
Tutkielman empiirisen osion muodostaa laadullinen tutkimus. Kahdeksan nuorta naista testasi Terveyskortti-palvelua, joka on vuonna 2008 julkaistu terveystaltio. Generoin aineiston suullisen samanaikaisen protokolla-analyysin ja teemahaastattelun keinoin ja analysoin sisällönanalyysin menetelmin.
Sisällönanalyysissä koetun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden ulottuvuuksien lisäksi esiin nousi kaksi muuta laajaa merkityssisältöä, koettu hauskuus ja koettu turvallisuus, jotka ovat myös tuttuja teknologisen omaksumisen laajemmista teoreettisista malleista. Havaittujen merkityssisältöjen pohjalta tunnistin myös viisi erilaista roolia, joita nuoret naiset ottavat ensikäyttökokemuksen aikana ja toisaalta viisi roolia, joita he odottavat terveystaltion ottavan. Tulokset rikastuttavat olemassa olevaa tietoa terveystaltion omaksumisen ulottuvuuksista nuorilla naisilla. Niin havaittuja merkityssisältöjä kuin rooliparejakin voidaan hyödyntää terveystaltioiden kuluttajalähtöisessä suunnittelussa ja kehittämisessä sekä terveystaltioiden kohdistamisessa nuorten naisten vaikeasti tavoitettavalle ryhmälle.
Tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin nojaten voidaan todeta, että jatkotutkimusta tarvitaan liittyen ensikäyttökokemukseen ja sen merkitykseen terveystaltioiden omaksumisessa. Olisi opittava ymmärtämään paremmin, mitä erityispiirteitä terveystaltiopalvelulla on ja miten nämä erityispiirteet mahdollisesti vaikuttavat ensikäyttökokemukseen ja sitä kautta koko omaksumisen prosessiin kuluttajanäkökulmasta. Jatkotutkimusmahdollisuuksia voidaan tunnistaa lisäksi liittyen mm. nuorten naisten erityispiirteisiin terveystaltioiden kuluttajina, iän ja sukupuolen vaikutuksiin ensikäyttökokemuksessa, sekä ensikäyttökokemuksen aikaisiin rooleihin kuluttajalla ja palvelulla.