Tulevien lukion matematiikan opettajien odotukset, asenteet ja intentiot CAS-teknologian opetuskäyttöä kohtaan
LAKERVI, HANNU (2014)
2014
Kasvatustiede, aineenopettajan koulutus - Education, Subject Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402101110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402101110
Tiivistelmä
Keväällä 2012 matematiikan ylioppilaskokeen laskinrajoituksia kevennettiin. Uudistuksen myötä pohdinta symboliseen laskentaan soveltuvan CAS-teknologian (engl. Computer Algebra System) asemasta matematiikan lukio-opetuksessa tuli ajankohtaisemmaksi kuin koskaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kokonaiskuva matematiikan aineenopettajaopiskelijoiden suhteesta CAS-teknologian opetuskäyttöön aikana, jolloin uudet työkalut näyttivät tekevän tuloaan lukion matematiikan oppitunneille. Kuvan saamiseksi tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden teknologiaan kohdistamia odotuksia, käsityksiä, asenteita ja käyttöaikomuksia sekä näiden välisiä riippuvuussuhteita pitkän matematiikan opetuksen kontekstissa.
Kvantitatiivinen analyysi perustui Tampereen ja Turun yliopistoissa matemaattisten aineiden opetusharjoittelijoilta keväällä 2013 kerättyyn kyselyaineistoon (N=55). Opettajaopiskelijoiden intentioita CAS-teknologian käyttöä kohtaan sekä käyttöaikomusten taustalla vaikuttavia tekijöitä selvitettiin Icek Ajzenin suunnitellun käyttäytymisen teorian viitekehyksessä. Erilaisia orientaatioita teknologian käyttöön etsittiin klusterianalyysin työkaluilla.
Opiskelijoiden vähäisestä CAS-teknologian käyttökokemuksesta ja monin osin varauksellisista odotuksista huolimatta kolme opiskelijaa neljästä ilmoitti lukion opettajana pyrkivänsä käyttämään työkaluja säännöllisesti pitkän matematiikan opetuksessa. Intentiota selitti yhtä lailla opiskelijoiden asenne teknologian käyttöä kohtaan kuin heidän käsityksensä kyvyistään ja mahdollisuuksistaan hyödyntää työkaluja opetuksessa. Edelleen, asenteen muodostumisessa näytti olevan ratkaisevaa, miten opiskelijat uskoivat teknologian käytön vaikuttavan lukiolaisten matematiikan ymmärtämiseen. Niin ikään opiskelijoiden odotukset teknologian käytön vaikutuksista tulevien oppilaidensa opiskeluasenteeseen näyttivät olevan yhteydessä heidän omaan teknologia-asenteeseensa. Lopulta opiskelijoiden arviot erilaisten teknologian käyttötapojen mielekkyydestä paljastivat neljä keskenään eri tavalla työkalujen käyttöön suhtautuvaa ryhmää: Epäilijät, Myötämieliset, Liberaalit ja Pragmaatikot.
Huomioimalla edellä mainitut riippuvuudet sekä erilaiset orientaatiot teknologian käyttöön, opettajaopiskelijoita voidaan ehkä jatkossa tukea entistä paremmin löytämään heille itselleen sopivia, pedagogisesti kestäviä työskentelytapoja CAS-ympäristössä. Tämä edellyttää, että aineenopettajan opinnot sisältävät riittävästi sekä CAS-pedagogiikan teoriaa että käytännön harjoittelua.
Kvantitatiivinen analyysi perustui Tampereen ja Turun yliopistoissa matemaattisten aineiden opetusharjoittelijoilta keväällä 2013 kerättyyn kyselyaineistoon (N=55). Opettajaopiskelijoiden intentioita CAS-teknologian käyttöä kohtaan sekä käyttöaikomusten taustalla vaikuttavia tekijöitä selvitettiin Icek Ajzenin suunnitellun käyttäytymisen teorian viitekehyksessä. Erilaisia orientaatioita teknologian käyttöön etsittiin klusterianalyysin työkaluilla.
Opiskelijoiden vähäisestä CAS-teknologian käyttökokemuksesta ja monin osin varauksellisista odotuksista huolimatta kolme opiskelijaa neljästä ilmoitti lukion opettajana pyrkivänsä käyttämään työkaluja säännöllisesti pitkän matematiikan opetuksessa. Intentiota selitti yhtä lailla opiskelijoiden asenne teknologian käyttöä kohtaan kuin heidän käsityksensä kyvyistään ja mahdollisuuksistaan hyödyntää työkaluja opetuksessa. Edelleen, asenteen muodostumisessa näytti olevan ratkaisevaa, miten opiskelijat uskoivat teknologian käytön vaikuttavan lukiolaisten matematiikan ymmärtämiseen. Niin ikään opiskelijoiden odotukset teknologian käytön vaikutuksista tulevien oppilaidensa opiskeluasenteeseen näyttivät olevan yhteydessä heidän omaan teknologia-asenteeseensa. Lopulta opiskelijoiden arviot erilaisten teknologian käyttötapojen mielekkyydestä paljastivat neljä keskenään eri tavalla työkalujen käyttöön suhtautuvaa ryhmää: Epäilijät, Myötämieliset, Liberaalit ja Pragmaatikot.
Huomioimalla edellä mainitut riippuvuudet sekä erilaiset orientaatiot teknologian käyttöön, opettajaopiskelijoita voidaan ehkä jatkossa tukea entistä paremmin löytämään heille itselleen sopivia, pedagogisesti kestäviä työskentelytapoja CAS-ympäristössä. Tämä edellyttää, että aineenopettajan opinnot sisältävät riittävästi sekä CAS-pedagogiikan teoriaa että käytännön harjoittelua.