Alle kolmivuotias päiväkotilapsi varhaiskasvattajien puheessa
TANNER, ELISA (2014)
2014
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402061097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201402061097
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on varhaiskasvattajien puheen tutkimisen kautta kuvailla millaista puhetta alle kolmivuotiaista tuotetaan päivähoidossa. Puhetta tutkitaan diskurssianalyysin keinoin, jossa kielen käyttö ymmärretään ennen kaikkea kielellisinä tekoina (Kekkonen 2012). Tutkimuksessa nojaudutaan diskurssianalyyttiselle tutkimusperinteelle tyypilliseen tapaan sosiaalisen konstruk-tionismin näkemykseen todellisuuden rakentumisesta vuorovaikutuksen kautta, yhdessä neuvotellen. Kielen käyttöä tarkastellaan todellisuutta rakentavana, osana todellisuutta, eikä välineenä jo olemas-sa olevan tiedon saamiseen (Jokinen, Juhila & Suoninen 2004).
Tutkimuksen aineisto on osa tutkijatohtori Niina Rutasen laajempaa tutkimushanketta, jossa erästä alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmää havainnoitiin, haastateltiin ja videoitiin syksyllä 2010. Tämän pro gradu-tutkielman aineiston muodostavat hankkeen laajasta aineistosta kaksi osaa: varhaiskasvattajien haastattelut päivähoidossa nauhoitettujen videoiden esittämisen yhteydessä sekä samassa lapsiryhmässä työskentelevien kasvattajien tiimipalaverinauhoitukset.
Tutkimuksen analyysissa tarkastellaan sitä, millä tavoin varhaiskasvattajat kuvailevat puheessaan päiväkotiryhmän alle kolmivuotiaita lapsia. Tarkoituksena on löytää diskurssianalyysin keinoin piilossa olevia merkityksiä ja sekä pohtia millaisia positioita lapselle ja kasvattajille puheessa rakentuu.
Alle kolmivuotiaita koskevaa puhetta tuotetaan neljän tulkintarepertuaarin kautta: kehittyvä lapsi, päiväkoti-instituutioon sopeutuva lapsi, arkea haastava lapsi ja luonnollinen lapsi. Kehittyvä lapsi -repertuaarissa varhaiskasvattajien puheessa lasta tarkastellaan suhteessa tulevaisuuteen. Päiväkoti-instituutioon sopeutuva lapsi -repertuaari puolestaan tuo esiin yhtäältä päivähoidon institutionaalisia tekijöitä, mutta samaan aikaan päiväkodin ja lapsiryhmän omaa toimintaa määrittäviä tekijöitä, joihin lasta ohjataan sopeutumaan. Arkea haastava lapsi -repertuaarin lapsipuheessa painottuvat niin ikään päiväkodin ja ryhmän säännöt ja päivärutiinit, mutta ennen kaikkea lapsen tietynlainen toiminta, joka jollain tapaa haastaa ryhmän arjen soljuvuutta ja vaatii aikuista pohtimaan tilanteiden ratkaisuja ja arjen järjestelyjä uudelleen. Luonnollinen lapsi -repertuaarissa lapsi nähdään nykyhetkessä, lapsuuttaan elävänä, valloittavana kaikkine lapsenomaisine piirteineen. Tämän repertuaarin sisällä puhetta luonnehtii yksilöllisyys ja tunteellisuus.
Tutkimuksen aineisto on osa tutkijatohtori Niina Rutasen laajempaa tutkimushanketta, jossa erästä alle kolmivuotiaiden päiväkotiryhmää havainnoitiin, haastateltiin ja videoitiin syksyllä 2010. Tämän pro gradu-tutkielman aineiston muodostavat hankkeen laajasta aineistosta kaksi osaa: varhaiskasvattajien haastattelut päivähoidossa nauhoitettujen videoiden esittämisen yhteydessä sekä samassa lapsiryhmässä työskentelevien kasvattajien tiimipalaverinauhoitukset.
Tutkimuksen analyysissa tarkastellaan sitä, millä tavoin varhaiskasvattajat kuvailevat puheessaan päiväkotiryhmän alle kolmivuotiaita lapsia. Tarkoituksena on löytää diskurssianalyysin keinoin piilossa olevia merkityksiä ja sekä pohtia millaisia positioita lapselle ja kasvattajille puheessa rakentuu.
Alle kolmivuotiaita koskevaa puhetta tuotetaan neljän tulkintarepertuaarin kautta: kehittyvä lapsi, päiväkoti-instituutioon sopeutuva lapsi, arkea haastava lapsi ja luonnollinen lapsi. Kehittyvä lapsi -repertuaarissa varhaiskasvattajien puheessa lasta tarkastellaan suhteessa tulevaisuuteen. Päiväkoti-instituutioon sopeutuva lapsi -repertuaari puolestaan tuo esiin yhtäältä päivähoidon institutionaalisia tekijöitä, mutta samaan aikaan päiväkodin ja lapsiryhmän omaa toimintaa määrittäviä tekijöitä, joihin lasta ohjataan sopeutumaan. Arkea haastava lapsi -repertuaarin lapsipuheessa painottuvat niin ikään päiväkodin ja ryhmän säännöt ja päivärutiinit, mutta ennen kaikkea lapsen tietynlainen toiminta, joka jollain tapaa haastaa ryhmän arjen soljuvuutta ja vaatii aikuista pohtimaan tilanteiden ratkaisuja ja arjen järjestelyjä uudelleen. Luonnollinen lapsi -repertuaarissa lapsi nähdään nykyhetkessä, lapsuuttaan elävänä, valloittavana kaikkine lapsenomaisine piirteineen. Tämän repertuaarin sisällä puhetta luonnehtii yksilöllisyys ja tunteellisuus.