Hallintoasian selvittäminen : esimerkkinä palkkaturvamenettely

Abstract

Hallintolaissa määritellään yleislain tasolla, miten hallintomenettelyssä asiat selvitetään. Hallintoasian käsittely on vahvasti viranomaisjohtoinen prosessi, jossa päätöksen tueksi hankitaan erilaisia selvityksiä. Viranomainen vastaa viimekädessä siitä, että asiat ratkaistaan oikein. Asianosaisen tärkein rooli on esittää perusteet omille vaatimuksilleen. Asianosaisen tulee myös muuten myötävaikuttaa vireille panemansa asian käsittelyyn. Selvitysten hankkimisessa vahvempi rooli on yleensä sillä osapuolella, joka on saattanut asian vireille.

Palkkaturvassa on kyse valtion ylläpitämästä järjestelystä, jossa työntekijöiden työsuhteesta johtuvat saatavat pyritään turvaamaan työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi. Työnantaja ei järjestelystä huolimatta vapaudu saatavien maksusta, vaan ne peritään työnantajilta jälkikäteen.

Tässä työssä pyritään pääasiallisesti oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen tulkitsemaan ja systematisoimaan hallintoasian selvittämiseen vaikuttavia oikeussäännöksiä. Yleisemmän osan lisäksi esimerkkinä on käytetty palkkaturvamenettelyä, jossa viranomainen tekee hallintopäätöksen palkkaturvana maksettavista saatavista. Ennen päätöksen antamista on selvitettävä täyttyvätkö palkkaturvan maksamiselle palkkaturvalaissa annetut edellytykset. Viranomainen hankkii selvityksiä itse, mutta niitä saadaan myös palkkaturvan hakijalta, tämän työnantajalta sekä muilta viranomaisilta. Selvityksiä hankitaan sieltä, mistä ne on tarkoituksenmukaisinta hankkia. Selvitysvelvollisuus kuuluu yleisesti sille osapuolelle, joka voi esittää luotettavimmat ja täydellisimmät selvitykset. Palkkaturvamenettelyssä selvityksiä samasta asiasta saatetaan saada myös useilta osapuolilta. Ratkaisun kannalta relevantin asian jääminen selvittämättä koituu usein asian vireillepanijan vahingoksi, niin myös palkkaturvassa.