Henkilöstöjohtamisen hajauttaminen keskijohdolle: näkemyksiä työn haasteista ja organisaation tuesta
HÄNNIKÄINEN, ELINA (2014)
HÄNNIKÄINEN, ELINA
2014
Yrityksen johtaminen - Management and Organization
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401291072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401291072
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee henkilöstöjohtamista osana keskijohdon työtä. Taustailmiönä on henkilöstöjohtamisen hajauttamisen trendi, jonka tarkoituksena on siirtää osa henkilöstöjohtamisen käytännön työstä keskijohdolle sekä vapauttaa henkilöstöammattilaisten resursseja henkilöstöjohtamisen strategisempaan työhön. Aihetta lähestytään keskijohdon näkökulmasta, jonka määritetään koostuvan organisaation alimman ja keskitason esimiehistä.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää henkilöstöjohtamista ja sen haasteita osana keskijohdon työtä sekä tunnistaa ratkaisut, joilla keskijohtoa voidaan tukea henkilöstöjohtamisessa. Tutkimuksen tavoitetta tarkastellaan sekä aikaisempien tutkimusten kirjallisuuskatsauksella että tapaustutkimuksena toteutettavalla empiirisellä osuudella. Tapaustutkimuksen kohdeorganisaationa on vähittäiskaupan alalla toimiva suuryritys. Empiirinen aineisto kerätään kahdeksalla keskijohdon teemahaastattelulla, jotka analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan henkilöstöjohtaminen on olennainen osa keskijohdon työtä. Keskijohto on tiiviissä vuorovaikutuksessa suorien alaistensa kanssa, minkä vuoksi on luontevaa, että he osallistuvat oman vastuualueensa henkilöstöjohtamiseenkin. Toisaalta keskijohto tunnistaa henkilöstöjohtamisen työssään merkittäviä haasteita, jotka heikentävät heidän suoriutumistaan. Tutkimustulokset osoittavat henkilöstöjohtamisen haasteiden liittyvän pääasiassa erikoisosaamiseen, työtaakasta johtuvaan kiireeseen sekä kolmen eri henkilöstötehtäväluokan (ristiriitatilanteet, henkilöstöjohtamisen viestintä ja resurssienhallinta) hallintaan. Haasteet yhdistetään tulosten perusteella erilaisiin tuen muotoihin, joista varsinkin koulutus, henkilöstöammattilaisten, johdon ja kollegoiden tuki sekä organisaatiokulttuuri vaikuttavat kokonaisvaltaisesti tärkeiltä. Näiden tuen muotojen lisäksi myös keskijohdon itsenäistä valmentautumista voidaan tukea erilaisella kirjallisella materiaalilla ja ohjeistuksella.
Tutkimuksen merkittävin kontribuutio on henkilöstöjohtamisen hajauttamiseen liittyvien haasteiden ja niiden ratkaisujen systemaattinen tarkastelu. Tutkimustulosten avulla pystytään jäsentämään haasteet mielekkäällä tavalla sekä yhdistämään ne asianmukaisiin ratkaisuihin aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen rajoitteena on kuitenkin tapaustutkimuksen tulosten yleistettävyys, minkä vuoksi jatkotutkimuksia kehotetaankin tarkastelemaan aihetta myös määrällisesti kyselylomaketutkimuksena.
Tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja ymmärtää henkilöstöjohtamista ja sen haasteita osana keskijohdon työtä sekä tunnistaa ratkaisut, joilla keskijohtoa voidaan tukea henkilöstöjohtamisessa. Tutkimuksen tavoitetta tarkastellaan sekä aikaisempien tutkimusten kirjallisuuskatsauksella että tapaustutkimuksena toteutettavalla empiirisellä osuudella. Tapaustutkimuksen kohdeorganisaationa on vähittäiskaupan alalla toimiva suuryritys. Empiirinen aineisto kerätään kahdeksalla keskijohdon teemahaastattelulla, jotka analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten mukaan henkilöstöjohtaminen on olennainen osa keskijohdon työtä. Keskijohto on tiiviissä vuorovaikutuksessa suorien alaistensa kanssa, minkä vuoksi on luontevaa, että he osallistuvat oman vastuualueensa henkilöstöjohtamiseenkin. Toisaalta keskijohto tunnistaa henkilöstöjohtamisen työssään merkittäviä haasteita, jotka heikentävät heidän suoriutumistaan. Tutkimustulokset osoittavat henkilöstöjohtamisen haasteiden liittyvän pääasiassa erikoisosaamiseen, työtaakasta johtuvaan kiireeseen sekä kolmen eri henkilöstötehtäväluokan (ristiriitatilanteet, henkilöstöjohtamisen viestintä ja resurssienhallinta) hallintaan. Haasteet yhdistetään tulosten perusteella erilaisiin tuen muotoihin, joista varsinkin koulutus, henkilöstöammattilaisten, johdon ja kollegoiden tuki sekä organisaatiokulttuuri vaikuttavat kokonaisvaltaisesti tärkeiltä. Näiden tuen muotojen lisäksi myös keskijohdon itsenäistä valmentautumista voidaan tukea erilaisella kirjallisella materiaalilla ja ohjeistuksella.
Tutkimuksen merkittävin kontribuutio on henkilöstöjohtamisen hajauttamiseen liittyvien haasteiden ja niiden ratkaisujen systemaattinen tarkastelu. Tutkimustulosten avulla pystytään jäsentämään haasteet mielekkäällä tavalla sekä yhdistämään ne asianmukaisiin ratkaisuihin aikaisempaa yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen rajoitteena on kuitenkin tapaustutkimuksen tulosten yleistettävyys, minkä vuoksi jatkotutkimuksia kehotetaankin tarkastelemaan aihetta myös määrällisesti kyselylomaketutkimuksena.