Uskollinen palvelija vai pragmaattinen etenijä? Nykypäivän tietotyöläisten kokemuksia psykologisesta sopimuksesta ja sen muutoksesta
LÄNSISALO, MIRKKA (2014)
2014
Hallintotiede - Administrative Science
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401291071
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401291071
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää nykypäivän tietotyöläisten kokemuksia psykologisesta sopimuksesta ja sen muutoksesta. Tutkimuksen kohteena ovat työntekijöiden subjektiiviset kokemukset psykologisesta sopimuksesta case-yrityksessä. Case-yritys on suomalainen, globaalisti toimiva tuotekehitysorganisaatio. Strategiani käsitellä yritystä tukeutuu tapaustutkimukseen.
Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2013 case-yrityksen työntekijöitä haastattelemalla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä työntekijää, jotka olivat työskennelleet case-yrityksessä viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoteen 2012 asti tai edelleen. Työntekijät työskentelivät vaativissa asiantuntijatehtävissä tai keskitason esimiestehtävissä. Haastattelumenetelmänä oli arvostavaa haastattelua soveltava yksilöhaastattelu, jota täydennettiin piirtämällä työsuhteen ajalta elämänkaari.
Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen työntekijöiden kokemusten mukaan psykologinen sopimus muuttui heidän työsuhteensa aikana heikommaksi. Jokainen haastateltava koki, että psykologinen sopimus oli voimassa työsuhteen alussa. Sen elementteinä toisessa tyypittelyn myötä hahmottuneessa ryhmässä painottuivat tunnepitoiset, irrationaaliset tekijät, kun taas toinen ryhmä painotti käytännöllisiä, rationaalisia elementtejä.
Tunnepuolen elementtejä korostaneet kokivat psykologisen sopimuksen heikkenemisen henkilökohtaisesti raskaampana, kuin käytännöllisiä, omaan uraan ja kehitykseen liittyviä elementtejä painottaneet. Haastatteluissa korostui kokemus siitä, että kokemus ja yleinen talous- ja työmarkkinatilanne vaikuttavat siihen, millaiseksi psykologinen sopimus kehittyy. Heikko tilanne vaikuttaa yrityksen johdon ratkaisuihin, ja sitä kautta näkyy työntekijöille epäluottamuksen ja epävarmuuden kasvuna, innovatiivisuuden vähenemisenä sekä motivaation että sitoutumisen alenemisena. Tämä tuo nykypäivän tietotyöhön uudenlaisia haasteita.
Tutkimuksen tuloksien valossa näyttää siltä, että case-yrityksessä työskentelevät ovat kokemuksensa perusteella muuttaneet käsitystään psykologisesta sopimuksesta. Työhön suhtaudutaan enemmän projektiluontoisena, muusta elämästä erillään olevana. Palkkiot, henkilökohtainen kehitys ja saavutukset motivoivat, eikä suurta lojaalisuutta odoteta puolin tai toisin.
Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2013 case-yrityksen työntekijöitä haastattelemalla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä työntekijää, jotka olivat työskennelleet case-yrityksessä viimeisen kymmenen vuoden aikana vuoteen 2012 asti tai edelleen. Työntekijät työskentelivät vaativissa asiantuntijatehtävissä tai keskitason esimiestehtävissä. Haastattelumenetelmänä oli arvostavaa haastattelua soveltava yksilöhaastattelu, jota täydennettiin piirtämällä työsuhteen ajalta elämänkaari.
Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen työntekijöiden kokemusten mukaan psykologinen sopimus muuttui heidän työsuhteensa aikana heikommaksi. Jokainen haastateltava koki, että psykologinen sopimus oli voimassa työsuhteen alussa. Sen elementteinä toisessa tyypittelyn myötä hahmottuneessa ryhmässä painottuivat tunnepitoiset, irrationaaliset tekijät, kun taas toinen ryhmä painotti käytännöllisiä, rationaalisia elementtejä.
Tunnepuolen elementtejä korostaneet kokivat psykologisen sopimuksen heikkenemisen henkilökohtaisesti raskaampana, kuin käytännöllisiä, omaan uraan ja kehitykseen liittyviä elementtejä painottaneet. Haastatteluissa korostui kokemus siitä, että kokemus ja yleinen talous- ja työmarkkinatilanne vaikuttavat siihen, millaiseksi psykologinen sopimus kehittyy. Heikko tilanne vaikuttaa yrityksen johdon ratkaisuihin, ja sitä kautta näkyy työntekijöille epäluottamuksen ja epävarmuuden kasvuna, innovatiivisuuden vähenemisenä sekä motivaation että sitoutumisen alenemisena. Tämä tuo nykypäivän tietotyöhön uudenlaisia haasteita.
Tutkimuksen tuloksien valossa näyttää siltä, että case-yrityksessä työskentelevät ovat kokemuksensa perusteella muuttaneet käsitystään psykologisesta sopimuksesta. Työhön suhtaudutaan enemmän projektiluontoisena, muusta elämästä erillään olevana. Palkkiot, henkilökohtainen kehitys ja saavutukset motivoivat, eikä suurta lojaalisuutta odoteta puolin tai toisin.