"No one weeps for this shattering of our world..." : wartime gender roles and modernist narrative strategies as the ambiguous anti-war sentiment of the home front in Rebecca West's The return of the soldier

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Rebecca Westin romaania The Return of the Soldier (1918), joka sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Isoon-Britanniaan ja kuvaa sotaa kotirintaman näkökulmasta. Tutkin, kuinka romaani kritisoi sotaa aikana, jolloin sodan julkinen arvostelu oli kiellettyä. Keskityn teoksen kuvaamiin ihanteellisiin sukupuolirooleihin sota-ajan yhteiskunnassa ja modernistisiin elementteihin, joiden väitän heijastavan epäsuoraa ja monimerkityksellistä sodan vastaista kritiikkiä. Korostan myös kontekstin merkitystä, jonka näen vaikuttavan teoksen sodan vastaiseen sanomaan.

Romaanin sukupuoliroolit luovat kuvan sodasta loppumattomana tuhona ja kärsimyksenä, jota yhteiskunnan ihanteelliset roolit vain ylläpitävät. Yläluokkaisen kotirouvan sekä äidin ja hoitajan roolit kuvataan osana julmaa sotakoneistoa, jotka varmistavat sotilaan paluun rintamalle ja näin sodan jatkumisen. Teos ilmentää, kuinka sota aiheuttaa pelkoa ja traumoja niin sotilaille taistelukentillä kuin naisille kotirintamalla. Toisaalta, teos korostaa äidin ja hoitajan roolien kautta rakkauden ja huolenpidon sekä rauhan merkitystä. Nämä arvot yhdistetään naiseuteen ja voidaan nähdä kontrastina väkivallalle ja sodalle, jotka liitetään maskuliinisuuteen ja patriarkaattiseen yhteiskuntaan. Westin teoksen voidaankin nähdä heijastavan sota-ajan feminististä pasifismia. Modernistinen kerrontatekniikka vahvistaa teoksen sodan vastaista sanomaa. Syklinen aikakäsitys ja avoimeksi jäävä loppu luovat kuvan sodan loppumattomuudesta ja heijastavat epätoivoa ja epävarmuutta kotirintamalla. Myös romaanille keskeinen epäluotettava naiskertoja ilmentää tätä kotirintaman ilmapiiriä sodan keskellä. Kertojan käsitys sodasta ja sen pakotteista muodostuu hänen marginaalisen roolinsa kautta sotakoneiston ulkopuolella.

Tutkielma jakautuu teoria- ja analyysilukuihin, joissa on molemmissa kaksi alalukua. Teorialuvussa käsittelen ensin teoksen historiallista kontekstia sekä naisten ja miesten ihanteellisia sukupuolirooleja sota-ajan Isossa-Britanniassa, joka muodostaa ensimmäisen alaluvun. Toisessa alaluvussa tarkastelen Westin teosta osana ensimmäistä maailmansotaa käsittelevää kirjallisuutta Britanniassa. Lisäksi käsittelen sodan suhdetta kirjalliseen modernismiin ja sen kerronnallisiin elementteihin. Analyysiosion ensimmäisessä alaluvussa tarkastelen sukupuoliroolien kuvausta Westin teoksessa ja toisessa alaluvussa keskityn modernistisiin elementteihin teoksen kerronnassa. Tutkimukseni pohjautuu erityisesti anglo-amerikkalaiseen feministiseen tutkimukseen ensimmäisen maailmansodan ajan kirjallisuudesta, modernismista ja sukupuolirooleista. Lisäksi tätä aikaa käsittelevä kulttuurin- ja historiantutkimus on tärkeä osa teoreettista viitekehystä.