IBD -potilaiden tiedonhankinta sairauteen liittyvissä tilanteissa
HOVIKORPI, KIRSI (2013)
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401091019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401091019
Tiivistelmä
Tässä pro gradu-tutkielmassa selvitettiin IBD -potilaiden tiedontarpeita, tiedonhankintaa, tiedon käyttöä ja tiedonhankinnasta pidättäytymistä. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2013 teemahaastattelujen avulla, joita tehtiin yhteensä 13 kappaletta. Haastattelujen perusteella vastaajat jaettiin kahteen ryhmään taudin aktiivisuusasteen mukaan. Näitä ryhmiä kutsuttiin remissio- ja akuuttiryhmiksi. Remissio-ryhmään kuuluivat potilaat, joiden sairaus ei vaikuta jokapäiväiseen elämään. Akuutti-ryhmä koostui taudin aktiivi-sessa vaiheessa olevista henkilöistä, joiden elämää sairaus hankaloittaa joka päivä. Näiden ryhmien tiedonhankintaprosesseja verrattiin keskenään, tavoitteena oli tutkia sairauden eri vaiheiden vaikutusta tiedonhankintaan.
Aineistoa analysoidessa huomattiin, että viitekehyksenä käytetty sense-making-konseptio sopii vain akuutti-ryhmää koskevan aineiston analysointiin. Remissio-ryhmää koskevan aineiston analysoinnissa käytettiin sattumanvaraisen tiedonhankinnan huomioon ottavaa tiedonhankinnan mallia, koska Remissio-ryhmän tiedonhankinta ei perustu-nut tarpeeseen, vaan ilmeni sattumanvaraisesti
Remissio-ryhmään kuuluvilla potilailla sairauteen liittyvä tiedonhankinta oli satunnaista, eivätkä he etsineet aktiivisesti tietoa. Satunnaista tiedonhankintaa voidaan kuvata tietoon "törmäämisenä". Akuuttiryhmässä tiedonhankinta kohdistui pääasiallisesti sai-rauden oireisiin, lääkitykseen ja ravintoon. Akuutti-ryhmän suosituimmat tiedonlähteet olivat lääkäri, potilasyhdistys ja internet.
Sairauteen liittyvä tiedonhankinta auttoi parantamaan tilannetta IBD- sairauden suhteen ja selviämään paremmin sairauden kanssa. Tieto antoi myös tukea ja vahvistusta sairauden edetessä ja saattoi muuttaa toimintatapoja etenkin ravitsemukseen liittyen. Tiedonhankinnan ongelmat liittyivät lääkäri-potilas-suhteeseen, vaikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa, tiedon pirstaloitumiseen ja pelkoon epärelevantin tiedon saamisesta.
Tiedonhankinnasta pidättäytyminen ilmeni tiedonhankinnan välttämisenä ja pitkittämisenä. Tämä johtui usein sairauteen liittyvän tiedon lisäämästä ahdistuksesta ja epäilystä tiedon todenperäisyyden suhteen.
Aineistoa analysoidessa huomattiin, että viitekehyksenä käytetty sense-making-konseptio sopii vain akuutti-ryhmää koskevan aineiston analysointiin. Remissio-ryhmää koskevan aineiston analysoinnissa käytettiin sattumanvaraisen tiedonhankinnan huomioon ottavaa tiedonhankinnan mallia, koska Remissio-ryhmän tiedonhankinta ei perustu-nut tarpeeseen, vaan ilmeni sattumanvaraisesti
Remissio-ryhmään kuuluvilla potilailla sairauteen liittyvä tiedonhankinta oli satunnaista, eivätkä he etsineet aktiivisesti tietoa. Satunnaista tiedonhankintaa voidaan kuvata tietoon "törmäämisenä". Akuuttiryhmässä tiedonhankinta kohdistui pääasiallisesti sai-rauden oireisiin, lääkitykseen ja ravintoon. Akuutti-ryhmän suosituimmat tiedonlähteet olivat lääkäri, potilasyhdistys ja internet.
Sairauteen liittyvä tiedonhankinta auttoi parantamaan tilannetta IBD- sairauden suhteen ja selviämään paremmin sairauden kanssa. Tieto antoi myös tukea ja vahvistusta sairauden edetessä ja saattoi muuttaa toimintatapoja etenkin ravitsemukseen liittyen. Tiedonhankinnan ongelmat liittyivät lääkäri-potilas-suhteeseen, vaikeuteen saada tarvitsemaansa hoitoa, tiedon pirstaloitumiseen ja pelkoon epärelevantin tiedon saamisesta.
Tiedonhankinnasta pidättäytyminen ilmeni tiedonhankinnan välttämisenä ja pitkittämisenä. Tämä johtui usein sairauteen liittyvän tiedon lisäämästä ahdistuksesta ja epäilystä tiedon todenperäisyyden suhteen.