Retorista demokratiapolitiikkaa : suomalaisen demokratian toimivuutta koskevien käsitysten retorinen rakentuminen eduskuntakeskustelussa
LEINONEN, HEIKKI (2013)
LEINONEN, HEIKKI
2013
Valtio-oppi - Political Science
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401081014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401081014
Tiivistelmä
Pro gradu -työn aiheena on eduskuntapuheiden hyödyntäminen suomalaisessa demokratiatutkimuksessa. Tutkielma tarkastelee suomalaisen demokratian toimivuutta koskevien käsitysten retorista rakentumista eduskuntakeskustelussa. Poliittista keskustelua suomalaisen demokratian toimivuudesta kehystää valtioneuvoston demokratiapoliittinen ohjelma. Aikaisemmat edustuksellisen demokratian toimivuutta tarkastelleet politologiset tutkimukset osoittavat tulostensa ja johtopäätöstensä monitulkintaisuudella retorisen tulkintaulottuvuuden mahdolliseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu näkökulmaan poliitikkojen puheiden hyödyntämisessä politologisessa teorian muodostumisessa ja parlamentaarisen puheen tutkimisen teoreettisiin erityispiirteisiin. Tutkimuksen aineistona käytettiin valtioneuvoston demokratiapoliittiseen ohjelmaan kuuluvaa 22.9.2010 annettua pääministerin ilmoitusta vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä sekä sen johdosta käytyä eduskuntakeskustelua. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin retorista diskurssianalyysia, joka mahdollisti argumentoinnin retorisuutta avaavan näkökulman eduskuntakeskustelussa esitettyjen puheenvuorojen tulkintaan.
Tutkimuksen tulokset jakaantuvat kolmeen osaan. Ensimmäiseksi eduskuntakeskustelun puheenvuorojen tuottamat käsitykset luovat kolme luottamuksen, vaalipassiivisuuden ja poliittisen aktiivisuuden kautta ilmaistua näkökulmaa keskusteluun suomalaisen demokratian toimivuudesta. Toiseksi suomalaisen demokratian toimivuudesta esitettyjen käsitysten vakuuttavuuden tulkitaan perustuvan kolmeen kulttuurisesti jaettuun merkityssysteemiin, joita kutsutaan inhimillisyysdiskurssiksi, sosiaalisuusdiskurssiksi ja institutionaalisuusdiskurssiksi. Kolmanneksi eduskuntakeskustelussa esiin nousevat käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältävät poliittisia ulottuvuuksia, jotka tulevat oppositiopuolueen edustajien puheenvuoroissa esiin kriittisenä puheena hallitusvastuusta ja rakentavina toimenpide-ehdotuksina. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa poliittisiksi ulottuvuuksiksi tulkitaan vastakkainasettelun välttäminen, päätöksenteon sivuuttamispuhe, ongelmallisten ilmiöiden tiedostamisen ilmaisu ja vaalipassiivisuuden merkitystä vähättelevä asenne.
Tutkimuksen tulosten perusteella eduskuntakeskustelu suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältää sekä tieteellisen, kulttuurisen että poliittisen ulottuvuuden. Eduskuntakeskustelusta tulkitut käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta peilautuvat edustuksellisen demokratian toimivuutta tarkastelevien politologisten tutkimusten näkemyksiin. Eduskuntakeskustelusta hahmottuneet diskurssit tukevat näkemystä suomalaisen demokratian toimivuutta ilmaisevien käsitysten kulttuurisuudesta kyseenalaistaen näin objektiivisuuteen vakuuttavuutensa perustavien käsitysten selitysvoimaa. Lisäksi tulkinnat poliittisista ulottuvuuksista tuovat esiin sen, että kielelliset käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältävät eduskuntakontekstissa esitettynä runsaasti instrumentteja parlamentaaristen ryhmittymien väliseen poliittisretoriseen kamppailuun.
Tutkimuksen tulokset jakaantuvat kolmeen osaan. Ensimmäiseksi eduskuntakeskustelun puheenvuorojen tuottamat käsitykset luovat kolme luottamuksen, vaalipassiivisuuden ja poliittisen aktiivisuuden kautta ilmaistua näkökulmaa keskusteluun suomalaisen demokratian toimivuudesta. Toiseksi suomalaisen demokratian toimivuudesta esitettyjen käsitysten vakuuttavuuden tulkitaan perustuvan kolmeen kulttuurisesti jaettuun merkityssysteemiin, joita kutsutaan inhimillisyysdiskurssiksi, sosiaalisuusdiskurssiksi ja institutionaalisuusdiskurssiksi. Kolmanneksi eduskuntakeskustelussa esiin nousevat käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältävät poliittisia ulottuvuuksia, jotka tulevat oppositiopuolueen edustajien puheenvuoroissa esiin kriittisenä puheena hallitusvastuusta ja rakentavina toimenpide-ehdotuksina. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa poliittisiksi ulottuvuuksiksi tulkitaan vastakkainasettelun välttäminen, päätöksenteon sivuuttamispuhe, ongelmallisten ilmiöiden tiedostamisen ilmaisu ja vaalipassiivisuuden merkitystä vähättelevä asenne.
Tutkimuksen tulosten perusteella eduskuntakeskustelu suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältää sekä tieteellisen, kulttuurisen että poliittisen ulottuvuuden. Eduskuntakeskustelusta tulkitut käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta peilautuvat edustuksellisen demokratian toimivuutta tarkastelevien politologisten tutkimusten näkemyksiin. Eduskuntakeskustelusta hahmottuneet diskurssit tukevat näkemystä suomalaisen demokratian toimivuutta ilmaisevien käsitysten kulttuurisuudesta kyseenalaistaen näin objektiivisuuteen vakuuttavuutensa perustavien käsitysten selitysvoimaa. Lisäksi tulkinnat poliittisista ulottuvuuksista tuovat esiin sen, että kielelliset käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältävät eduskuntakontekstissa esitettynä runsaasti instrumentteja parlamentaaristen ryhmittymien väliseen poliittisretoriseen kamppailuun.