Retorista demokratiapolitiikkaa : suomalaisen demokratian toimivuutta kos­kevien käsitysten retorinen rakentuminen eduskuntakeskustelussa

Abstract

Pro gradu -työn aiheena on eduskuntapuheiden hyödyntäminen suomalaisessa demokratiatutkimuk­sessa. Tutkielma tarkastelee suomalaisen demokratian toimivuutta koskevien käsitysten retorista ra­kentumista eduskuntakeskustelussa. Poliittista keskustelua suomalaisen demokratian toimivuudesta kehystää valtioneuvoston demokratiapoliittinen ohjelma. Aikaisemmat edustuksellisen demokratian toimivuutta tarkastelleet politologiset tutkimukset osoittavat tulostensa ja johtopäätöstensä monitul­kintaisuudella retorisen tulkintaulottuvuuden mahdolliseksi. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu näkökulmaan poliitikkojen puheiden hyödyntämisessä politologisessa teorian muodostu­misessa ja parlamentaarisen puheen tutkimisen teoreettisiin erityispiirteisiin. Tutkimuksen aineisto­na käytettiin valtioneuvoston demokratiapoliittiseen ohjelmaan kuuluvaa 22.9.2010 annettua päämi­nisterin ilmoitusta vaikutusmahdollisuuksien kehittämisestä parlamenttien ja kansalaisten välillä sekä sen johdosta käytyä eduskuntakeskustelua. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin retorista dis­kurssianalyysia, joka mahdollisti argumentoinnin retorisuutta avaavan näkökulman eduskuntakes­kustelussa esitettyjen puheenvuorojen tulkintaan.

Tutkimuksen tulokset jakaantuvat kolmeen osaan. Ensimmäiseksi eduskuntakeskustelun puheen­vuorojen tuottamat käsitykset luovat kolme luottamuksen, vaalipassiivisuuden ja poliittisen aktiivi­suuden kautta ilmaistua näkökulmaa keskusteluun suomalaisen demokratian toimivuudesta. Toisek­si suomalaisen demokratian toimivuudesta esitettyjen käsitysten vakuuttavuuden tulkitaan perustu­van kolmeen kulttuurisesti jaettuun merkityssysteemiin, joita kutsutaan inhimillisyysdiskurssiksi, sosiaalisuusdiskurssiksi ja institutionaalisuusdiskurssiksi. Kolmanneksi eduskuntakeskustelussa esiin nousevat käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta sisältävät poliittisia ulottuvuuk­sia, jotka tulevat oppositiopuolueen edustajien puheenvuoroissa esiin kriittisenä puheena hallitus­vastuusta ja rakentavina toimenpide-ehdotuksina. Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa poliittisiksi ulottuvuuksiksi tulkitaan vastakkainasettelun välttäminen, päätöksenteon sivuuttamispu­he, ongelmallisten ilmiöiden tiedostamisen ilmaisu ja vaalipassiivisuuden merkitystä vähättelevä asenne.

Tutkimuksen tulosten perusteella eduskuntakeskustelu suomalaisen demokratian toimivuudesta si­sältää sekä tieteellisen, kulttuurisen että poliittisen ulottuvuuden. Eduskuntakeskustelusta tulkitut käsitykset suomalaisen demokratian toimivuudesta peilautuvat edustuksellisen demokratian toimi­vuutta tarkastelevien politologisten tutkimusten näkemyksiin. Eduskuntakeskustelusta hahmottuneet diskurssit tukevat näkemystä suomalaisen demokratian toimivuutta ilmaisevien käsitysten kulttuuri­suudesta kyseenalaistaen näin objektiivisuuteen vakuuttavuutensa perustavien käsitysten selitysvoi­maa. Lisäksi tulkinnat poliittisista ulottuvuuksista tuovat esiin sen, että kielelliset käsitykset suoma­laisen demokratian toimivuudesta sisältävät eduskuntakontekstissa esitettynä runsaasti instrumentte­ja parlamentaaristen ryhmittymien väliseen poliittisretoriseen kamppailuun.