Valintakokeissa muutosten vuosikymmen - löysikö matematiikan valintakoe muotonsa?
ISOAHO, MINTTU (2013)
2013
Matematiikka - Mathematics
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401081009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201401081009
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee matematiikan ja tilastotieteen koulutusohjelman valintakokeiden kehitystä vuosina 2003-2012. Selvitän tutkimuksessani valintaperusteiden, valintakokeiden rakenteen ja valintakoetehtävien muutoksia kymmenen vuoden aikana. Painotun vertaamaan valintakoetehtäviä lukion pitkän matematiikan opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen kurssijakoon sekä analysoin tehtävien tasoa vuosien aikana. Lisäksi tarkastelen yliopistoon hakeneiden, valintakokeisiin osallistuneiden, niiden kautta yliopistoon hyväksyttyjen ja yliopistoon kirjoittautuneiden määrän muutoksia kymmenen vuoden aikana.
Teoriaosuudessa keskityn matemaattisen tiedon, ajattelun ja osaamisen kuvaamiseen. Tutkimusmetodina käytän sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Analysoin valintakoetehtävät sisällönanalyysin mukaisesti. Kvantitatiivisen analyysin avulla tarkastelen valintakoetehtävistä saatuja pisteitä sekä hakijatilastoissa olevaa dataa. Verratessani eri matematiikan sisältöalueiden osaamista yhdistän molempia metodeja.
Tämän tutkimuksen perusteella valintakokeissa on havaittavissa kolme selkeää kautta kymmenen vuoden aikana: 1) valintakoekirjan ja tilastomatematiikan kausi, 2) erilaisten kokeilujen kausi sekä 3) valtakunnallisten valintakokeiden kausi. Valintakoetehtävien taso on vaihdellut paljon kymmenen vuoden aikana, mutta vakiintunut valtakunnallisten valintakokeiden myötä. Samoin tehtävien jakautuminen matematiikan eri sisältöalueisiin on ollut tasaisempaa valtakunnallisiin valintakokeisiin siirtymisen jälkeen. Valintakokeissa menestyminen on noudattanut samaa linjaa tehtävien vaikeustason mukaan: mitä vaikeampi koe on ollut, sitä heikommin siinä on menestytty. Valintakokeiden kautta yliopistoon kirjoittautuneiden määrä on romahtanut valtakunnallisten valintakokeiden myötä. Nykyisin valintakokeiden rooli opiskelijavalinnassa on pieni mutta tärkeä, sillä valintakokeiden avulla mahdollistetaan tasavertainen mahdollisuus jokaiselle hakukelpoiselle päästä opiskelemaan yliopistoon aiemmasta koulumenestyksestä riippumatta.
Teoriaosuudessa keskityn matemaattisen tiedon, ajattelun ja osaamisen kuvaamiseen. Tutkimusmetodina käytän sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Analysoin valintakoetehtävät sisällönanalyysin mukaisesti. Kvantitatiivisen analyysin avulla tarkastelen valintakoetehtävistä saatuja pisteitä sekä hakijatilastoissa olevaa dataa. Verratessani eri matematiikan sisältöalueiden osaamista yhdistän molempia metodeja.
Tämän tutkimuksen perusteella valintakokeissa on havaittavissa kolme selkeää kautta kymmenen vuoden aikana: 1) valintakoekirjan ja tilastomatematiikan kausi, 2) erilaisten kokeilujen kausi sekä 3) valtakunnallisten valintakokeiden kausi. Valintakoetehtävien taso on vaihdellut paljon kymmenen vuoden aikana, mutta vakiintunut valtakunnallisten valintakokeiden myötä. Samoin tehtävien jakautuminen matematiikan eri sisältöalueisiin on ollut tasaisempaa valtakunnallisiin valintakokeisiin siirtymisen jälkeen. Valintakokeissa menestyminen on noudattanut samaa linjaa tehtävien vaikeustason mukaan: mitä vaikeampi koe on ollut, sitä heikommin siinä on menestytty. Valintakokeiden kautta yliopistoon kirjoittautuneiden määrä on romahtanut valtakunnallisten valintakokeiden myötä. Nykyisin valintakokeiden rooli opiskelijavalinnassa on pieni mutta tärkeä, sillä valintakokeiden avulla mahdollistetaan tasavertainen mahdollisuus jokaiselle hakukelpoiselle päästä opiskelemaan yliopistoon aiemmasta koulumenestyksestä riippumatta.