Eteisvärinän ablaatiohoito avosydänleikkauksen yhteydessä

Abstract

Tutkimme eteisvärinän katetriablaatiohoitoa avosydänleikkauksen yhteydessä. Retrospektiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) vuosina 2006 - 2008 avosydänleikkauksessa olleista potilaista, joille tehtiin samalla eteisvärinän ablaatiohoito. Ablaatiomenetelminä olivat radiotaajuus, mikroaalto- ja ultraäänimenetelmät. Tavoitteena oli selvittää ablaatiomenetelmien välisiä eroja, tuloksellisuutta ja tulevaisuudessa potilasvalinnassa huomioitavia seikkoja. Esitiedot ja leikkauksen aikaiset tiedot keräsimme Tampereen yliopistollisen sairaalan potilastietojärjestelmästä. Seuranta-aika oli enimmillään 3 vuotta (1-3 vuotta). Kaikille potilaille lähetettiin kyselykaavake, johon vastasi 58 potilasta (85,3 %). Leikkauksen jälkeen 29 potilaalla (42,6 %) oli sinusrytmi. Seurannassa 33 potilasta (48,5 %) oli sitä mieltä, että rytmi oli parempi leikkauksen jälkeen. Sinusrytmi oli 24 potilaalla (35,3 %). Ablaatiomenetelmien välille ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja. Käytetyin menetelmä oli ultraäänitekniikka (64,7 %:ssa leikkauksista).

Jatkossa yhteistyötä kardiologin ja sydänkirurgin välillä tulisi tiivistää. Yhteistyö auttaisi löytämään paremmin ne eteisvärinäpotilaat, jotka todennäköisimmin hyötyisivät avosydänleikkauksen yhteydessä tehtävästä eteisvärinän ablaatiosta. Tavoitteena tulisi olla yhtenäinen leikkausta edeltävä eteisvärinän ominaisuuksien sekä sydämen rakenteen selvittely. Myös yhtenäinen hoidon tuloksellisuuden seuranta saattaisi parantaa pitkäaikaisia hoitotuloksia.