Hepatiitti B -rokotteen jälkeinen seronegatiivisuus ja tehosterokotusten vaikutus
PELTONEN, ELINA (2013)
2013
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312201783
Tiivistelmä
Hepatiitti B -virus on infektoinut kolmasosan maailman väestöstä. Sen leviämistä on jo pitkään eliminoitu rokottein, mutta pieni osa rokotetuista jää ilman suojaa antavaa tasoa täydellisenkin rokotesarjan jälkeen. Seronegatiivisuuden riskitekijöistä ja tehosterokotusten vaikutuksista tehtiin kirjallisuuskatsaus, ja lisäksi tehosterokotuksissa huomioitiin Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen järjestämät lisärokotukset. Lisärokotteena tarjottiin 20 ?g Engerix-B:tä (GlaxoSmithKline) kaikille, jotka aiemmassa keskuksen tutkimuksessa olivat saaneet hepatiitti B -rokotteen, mutta jääneet ilman riittävää vastetta.
Riskitekijöitä ovat miessukupuoli, korkea ikä, ylipaino, tupakointi ja keskosuus. Perimän kohdalla serokonvertoimiseen vaikuttavat ainakin useat HLA-alleelit, mutta myös komplementille ja sytokiineille näyttäisi löytyvän yhteyksiä. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen järjestämissä tehosterokotuksissa neljä tutkittavaa serokonvertoi, mutta kolme tutkittavaa jäi edelleen seronegatiiviseksi. Tämä on samassa linjassa muun kirjallisuuden kanssa siitä, että serokonversioprosentteja voi riskitekijöihin vaikuttamisen lisäksi parantaa myös tehosterokottamalla. Suurimmalla osalla primaarirokotukselle serokonvertoimattomista henkilöistä vasta-ainetaso nousee hitaammin, useamman rokotuksen jälkeen.
Riskitekijöitä ovat miessukupuoli, korkea ikä, ylipaino, tupakointi ja keskosuus. Perimän kohdalla serokonvertoimiseen vaikuttavat ainakin useat HLA-alleelit, mutta myös komplementille ja sytokiineille näyttäisi löytyvän yhteyksiä. Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen järjestämissä tehosterokotuksissa neljä tutkittavaa serokonvertoi, mutta kolme tutkittavaa jäi edelleen seronegatiiviseksi. Tämä on samassa linjassa muun kirjallisuuden kanssa siitä, että serokonversioprosentteja voi riskitekijöihin vaikuttamisen lisäksi parantaa myös tehosterokottamalla. Suurimmalla osalla primaarirokotukselle serokonvertoimattomista henkilöistä vasta-ainetaso nousee hitaammin, useamman rokotuksen jälkeen.