NLP in Early Childhood Education - Empowering Children
RUOHONEN, KIRSTI (2013)
2013
Kasvatustiede, varhaiskasvatus - Early Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312181769
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312181769
Tiivistelmä
Secure and warm relationships between children and caregivers are included in the law of children's day care and the National Curriculum of Early Childhood Education an care in Finland. The goal of early childhood education is to enhance the well-being of the child. This research aims to study how neuro-linguistic programming (NLP) - a practical tool to elicit the structure of experience and change it for the better with artful communication - applies to early childhood education.
The research was conducted as an action research and the data was gathered in a day care center during the 3,5 month full-time participation. The children in the group were from 1 to 5 years of age.
The data provided several areas of interest from which child-caregiver relationships were chosen for the subject of the research. The results provide evidence that using NLP can lead to high quality child-caregiver relationships. The NLP-based child-caregiver relationship seemed to empower the child and also the relationship. Empowerment in the relationships represented itself as joint attention and easy-going joint activities. Em-powerment of the child appeared in more positive behavior, feelings of being accepted even if the behavior was not appropriate, and eagerness to join in activities with the caregiver and peers.
Lasten oikeus lämpimiin ja turvallisiin ihmissuhteisiin on sisällytetty Suomessa lakiin lasten päivähoidosta ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatuksen tavoite on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten neuro-lingivistinen ohjelmointi (NLP) soveltuu varhaiskasvatukseen.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineisto kerättiin päiväkodin sisarusryhmässä kolmen ja puolen kuukauden kokoaikaisen työsuhteen aikana. NLP:n käyttöä alle kolmevuotiaiden lasten kanssa ei ole aikaisemmin tutkittu ja tutkimusta NLP:n soveltuvuudesta päiväkoti-ikäisille on muutenkin hyvin vähän.
Aineisto nosti esiin useita mahdollisia tutkimuksen aihepiirejä, joista lapsi-aikuinen suhteet nostettiin tässä tutkimuksessa tarkemmin tarkasteltavaksi. Tulokset osoittavat, että NLP:n avulla voidaan saavuttaa korkealaatuisia lapsi-aikuinen suhteita. NLP:n avulla muodostettu suhde näytti voimaannuttavan lasta ja myös lapsi-aikuinen suhdetta. Voimaantuminen lapsi-aikuinen suhteessa ilmeni jaetuissa huomion kohteissa ja luontevissa, yhteisissä toiminnoissa. Lapsen voimaantuminen ilmeni positiivisemmassa käyttäytymisessä, hyväksyttynä olemisen tunteina silloinkin kun käyttäytyminen ei ollut asianmukaista sekä halukkuutena osallistua toimintoihin kasvattajan ja muiden lapsien kanssa.
The research was conducted as an action research and the data was gathered in a day care center during the 3,5 month full-time participation. The children in the group were from 1 to 5 years of age.
The data provided several areas of interest from which child-caregiver relationships were chosen for the subject of the research. The results provide evidence that using NLP can lead to high quality child-caregiver relationships. The NLP-based child-caregiver relationship seemed to empower the child and also the relationship. Empowerment in the relationships represented itself as joint attention and easy-going joint activities. Em-powerment of the child appeared in more positive behavior, feelings of being accepted even if the behavior was not appropriate, and eagerness to join in activities with the caregiver and peers.
Lasten oikeus lämpimiin ja turvallisiin ihmissuhteisiin on sisällytetty Suomessa lakiin lasten päivähoidosta ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatuksen tavoite on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten neuro-lingivistinen ohjelmointi (NLP) soveltuu varhaiskasvatukseen.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineisto kerättiin päiväkodin sisarusryhmässä kolmen ja puolen kuukauden kokoaikaisen työsuhteen aikana. NLP:n käyttöä alle kolmevuotiaiden lasten kanssa ei ole aikaisemmin tutkittu ja tutkimusta NLP:n soveltuvuudesta päiväkoti-ikäisille on muutenkin hyvin vähän.
Aineisto nosti esiin useita mahdollisia tutkimuksen aihepiirejä, joista lapsi-aikuinen suhteet nostettiin tässä tutkimuksessa tarkemmin tarkasteltavaksi. Tulokset osoittavat, että NLP:n avulla voidaan saavuttaa korkealaatuisia lapsi-aikuinen suhteita. NLP:n avulla muodostettu suhde näytti voimaannuttavan lasta ja myös lapsi-aikuinen suhdetta. Voimaantuminen lapsi-aikuinen suhteessa ilmeni jaetuissa huomion kohteissa ja luontevissa, yhteisissä toiminnoissa. Lapsen voimaantuminen ilmeni positiivisemmassa käyttäytymisessä, hyväksyttynä olemisen tunteina silloinkin kun käyttäytyminen ei ollut asianmukaista sekä halukkuutena osallistua toimintoihin kasvattajan ja muiden lapsien kanssa.