Aineistonkeruun luotettavuuteen vaikuttavat tekijät laadullisessa haastattelututkimuksessa - esimerkkinä tutkimus perheen ohjauksesta pikkulapsen nukkumistottumusten tukemiseksi
MARKKANEN, ULLA (2013)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
MARKKANEN, ULLA
2013
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312171748
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312171748
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma koostuu tieteelliseen aikakauslehteen arvioitavaksi lähetetystä artikkelikäsikirjoituksesta ”Perheen ohjaus pikkulapsen nukkumistottumusten tukemiseksi − terveydenhoitajien kokemukset uniohjannasta neuvolassa” (Markkanen, Palonen, Saarenpää-Heikkilä, Åstedt-Kurki) sekä täydentävästä osasta. Artikkelikäsikirjoituksessa esitellyn laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata vanhemmille suunnattua alle 2-vuotiaan lapsen nukkumiseen liittyvää ohjausta terveydenhoitajan näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena oli Lapsen uni ja terveys -hankkeen uniohjantamalli, joka on osa Suomen Akatemian SKIDI-KIDS -tutkimusohjelmaa. Tutkimusaineisto kerättiin terveydenhoitajilta (N=11) avoimella haastattelumenetelmällä syksyn 2012 aikana. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Terveydenhoitajat kokivat alle 2-vuotiaan lapsen uneen liittyvän ohjauksen tärkeäksi aiheeksi neuvolassa. Vanhemman vastuuseen ohjaamista ja perheen jaksamisen tukemista pidettiin terveydenhoitajan ja perheen välisessä ohjaussuhteessa keskeisinä tekijöinä. Tietoisuuden lisääminen lapsen nukkumiseen liittyvästä ohjauksesta sekä terveydenhoitajille että muille palvelujärjestelmän ammattilaisille koettiin tarpeellisena.
Tutkielman täydentävässä osassa tarkasteltiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruuprosessia. Sen tarkoituksena oli kuvata aineistonkeruun luotettavuutta laadullisessa tutkimuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotieteellisen tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Tutkimustehtävänä oli
kuvata aineistonkeruuprosessiin vaikuttavia luotettavuustekijöitä laadullisessa tutkimuksessa, jossa haastateltiin terveydenhoitajia lapsen nukkumiseen liittyvästä ohjauksesta neuvolassa.
Luotettavan laadullisen tutkimuksen ja sen aineistonkeruun perustana on looginen tutkimussuunnitelma, jossa tutkimuksen tarkoitus, sen tutkimustehtävät ja menetelmälliset ratkaisut ovat sopusoinnussa keskenään. Aineistonkeruun luotettavuutta lisää muun muassa osallistujien valinnan, kontekstin sekä aineistonkeruuvaiheiden kuvaaminen tutkimussuunnitelmassa ja myöhemmin tutkimusraportissa. Kokemattoman haastattelijan on hyödyllistä konsultoida haastattelutekniikastaan kokeneempia. Tämä lisää tutkimuksen uskottavuutta. Tutkimushaastattelun uskottavuutta voi lisätä myös tutkimuspäiväkirjan avulla. Ilman luotettavaa aineistonkeruuta ei synny luotettavaa tutkimusta.
Terveydenhoitajat kokivat alle 2-vuotiaan lapsen uneen liittyvän ohjauksen tärkeäksi aiheeksi neuvolassa. Vanhemman vastuuseen ohjaamista ja perheen jaksamisen tukemista pidettiin terveydenhoitajan ja perheen välisessä ohjaussuhteessa keskeisinä tekijöinä. Tietoisuuden lisääminen lapsen nukkumiseen liittyvästä ohjauksesta sekä terveydenhoitajille että muille palvelujärjestelmän ammattilaisille koettiin tarpeellisena.
Tutkielman täydentävässä osassa tarkasteltiin laadullisen tutkimuksen aineistonkeruuprosessia. Sen tarkoituksena oli kuvata aineistonkeruun luotettavuutta laadullisessa tutkimuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitotieteellisen tutkimuksen suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Tutkimustehtävänä oli
kuvata aineistonkeruuprosessiin vaikuttavia luotettavuustekijöitä laadullisessa tutkimuksessa, jossa haastateltiin terveydenhoitajia lapsen nukkumiseen liittyvästä ohjauksesta neuvolassa.
Luotettavan laadullisen tutkimuksen ja sen aineistonkeruun perustana on looginen tutkimussuunnitelma, jossa tutkimuksen tarkoitus, sen tutkimustehtävät ja menetelmälliset ratkaisut ovat sopusoinnussa keskenään. Aineistonkeruun luotettavuutta lisää muun muassa osallistujien valinnan, kontekstin sekä aineistonkeruuvaiheiden kuvaaminen tutkimussuunnitelmassa ja myöhemmin tutkimusraportissa. Kokemattoman haastattelijan on hyödyllistä konsultoida haastattelutekniikastaan kokeneempia. Tämä lisää tutkimuksen uskottavuutta. Tutkimushaastattelun uskottavuutta voi lisätä myös tutkimuspäiväkirjan avulla. Ilman luotettavaa aineistonkeruuta ei synny luotettavaa tutkimusta.