Rhetorik in politischen Werbungen. Eine Argumentationsanalyse der Flugblätter von CDU und SPD im Landtagswahlkampf Nordrhein-Westfalen 2012 und Bundestagswahlkampf 2013
KOIVUNEN, MARI (2013)
2013
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312161744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312161744
Tiivistelmä
Mainokset ovat osa jokapäiväistä elämäämme, joilta emme voi nyky-yhteiskunnassa juurikaan välttyä, sillä kohtaamme niitä eri muodoissa niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Mainonta on tärkeä osa myös vaalikampanjointia, ja puolueet käyttävät erilaisia mainonnan välineitä yrittäessään vakuuttaa äänestäjät puolueensa ja omien tavoitteidensa paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Vaalimainosten, kuten muidenkin mainosten, tavoitteena on välittää tietoa tuotteesta, erottaa tuote kilpailevista tuotteista sekä ennen kaikkea myydä mainostettava tuote, tässä tapauksessa puolue poliittisine tavoitteineen.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Saksan kahden suurimman puolueen vaalimainoksia ja niissä käytettyjä argumentaatiostrategioita sekä erilaisia retorisia keinoja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten argumentaatio näkyy puolueiden vaalimainoksissa sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä puolueiden argumentaatiokeinojen välillä on. Erilaiset retoriset keinot ovat antiikin ajoista lähtien näytelleet suurta roolia argumentaatiossa, jolla on pyritty vakuuttamaan yleisö puhujan tavoitteista ja tarkoitusperistä.
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan Saksan kahden suurimman puolueen vaalimainoksia sekä Saksan suurimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaaleissa vuonna 2012 että Saksan liittovaltiovaaleissa syksyllä 2013. Vaalimainosanalyysissa keskitytään erityisesti tunnistamaan erilaisia argumentaatiostrategioita ja kielellisiä keinoja, joilla puolueet pyrkivät vaikuttamaan äänestäjien mielipiteisiin.
Tutkielma osoittaa, että vaalimainoksissa puolueet yrittävät vakuuttaa yleisönsä hyvin erilaisten argumentaatiostrategioiden ja kielellisten keinojen avulla, usein myös rivien välistä. Kaikista tarkasteltavista mainoksista oli kuitenkin tunnistettavissa erilaisia tuotteeseen ja yleisöön liittyviä argumentteja sekä elementtejä personoinnista. Molemmat puolueet käyttivät myös negatiivista kampanjointia strategianaan, joskin lähinnä oppositioasemasta käsin argumentoidessaan. Mainoksista on mahdollista eritellä myös erilaisia retorisia tehokeinoja, kuten esimerkiksi metafora, synekdokee ja allitteraatio, jotka osaltaan edesauttavat argumentaatiota ja haluttujen mielikuvien luomista.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Saksan kahden suurimman puolueen vaalimainoksia ja niissä käytettyjä argumentaatiostrategioita sekä erilaisia retorisia keinoja. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten argumentaatio näkyy puolueiden vaalimainoksissa sekä millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä puolueiden argumentaatiokeinojen välillä on. Erilaiset retoriset keinot ovat antiikin ajoista lähtien näytelleet suurta roolia argumentaatiossa, jolla on pyritty vakuuttamaan yleisö puhujan tavoitteista ja tarkoitusperistä.
Tutkielma keskittyy tarkastelemaan Saksan kahden suurimman puolueen vaalimainoksia sekä Saksan suurimman osavaltion Nordrhein-Westfalenin osavaltiovaaleissa vuonna 2012 että Saksan liittovaltiovaaleissa syksyllä 2013. Vaalimainosanalyysissa keskitytään erityisesti tunnistamaan erilaisia argumentaatiostrategioita ja kielellisiä keinoja, joilla puolueet pyrkivät vaikuttamaan äänestäjien mielipiteisiin.
Tutkielma osoittaa, että vaalimainoksissa puolueet yrittävät vakuuttaa yleisönsä hyvin erilaisten argumentaatiostrategioiden ja kielellisten keinojen avulla, usein myös rivien välistä. Kaikista tarkasteltavista mainoksista oli kuitenkin tunnistettavissa erilaisia tuotteeseen ja yleisöön liittyviä argumentteja sekä elementtejä personoinnista. Molemmat puolueet käyttivät myös negatiivista kampanjointia strategianaan, joskin lähinnä oppositioasemasta käsin argumentoidessaan. Mainoksista on mahdollista eritellä myös erilaisia retorisia tehokeinoja, kuten esimerkiksi metafora, synekdokee ja allitteraatio, jotka osaltaan edesauttavat argumentaatiota ja haluttujen mielikuvien luomista.