Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna
HOLSTIKKO, PIIA (2013)
2013
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312161742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312161742
Kuvaus
Valinnaisten opintojen tutkielma
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään, miksi käännöskirjallisuus on tärkeää, millaista suomennettu kaunokirjallisuus on ja miten suomennettava kirjallisuus valitaan. Lopuksi kerrotaan, millaisin toimenpitein suomennoskirjallisuuden laatua on kohennettu ja mitä vielä olisi tehtävissä.
Laadukkaan maailmankirjallisuuden monipuolinen saatavuus äidinkielellä on sivistyksen edellytys. Käännöskirjallisuus laajentaa maailmankuvaa ja lisää yksilöiden välistä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä. Käännöskirjallisuudella on ratkaiseva merkitys suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden kehittymisessä.
Suomennoskirjallisuus painottuu vahvasti englannista käännettyyn viihdekirjallisuuteen. Esimerkiksi afrikkalaista, aasialaista ja eteläamerikkalaista kirjallisuutta pidetään marginaalisina. Yksittäisten suomentajien ja usein pienkustantajien kulttuuristen ponnistuksien ansiosta näiltäkin valtavilta mantereilta on sentään joitakin näytteitä saatavana suomeksi.
Kustannustoimittajille ja suomentajille tehdyt kyselyt selvittävät suomennettavaksi valittavan kaunokirjallisuuden valintaperusteita. Haastattelut valottavat alan toimijoiden asenteita ja toiveita. Lähdekirjallisuuden avulla selvitetään suomalaisen kirjantuotantojärjestelmän rakenteita, sen heikkouksia ja potentiaalia.
Kustantajia sitovat taloudelliset tekijät. Viihdekirjallisuutta käännetään ja markkinoidaan voimakkaasti, koska se myy. Angloamerikkalaisen kirjallisuuden painottuminen selittyy yleisesti vallalla olevalla trendillä ja kielitaidolla. Suomennoskirjallisuuden yhteydessä puhutaan aina myös rahasta. Suomentajien palkat ovat heikot, ja palkkaus on sitä heikompi mitä laadukkaammasta kirjallisuudesta on kyse. Suomennoskirjallisuuden tukemiseksi jaetaan kuitenkin apurahoja ja palkintoja.
Laadukkaan maailmankirjallisuuden monipuolinen saatavuus äidinkielellä on sivistyksen edellytys. Käännöskirjallisuus laajentaa maailmankuvaa ja lisää yksilöiden välistä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä. Käännöskirjallisuudella on ratkaiseva merkitys suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden kehittymisessä.
Suomennoskirjallisuus painottuu vahvasti englannista käännettyyn viihdekirjallisuuteen. Esimerkiksi afrikkalaista, aasialaista ja eteläamerikkalaista kirjallisuutta pidetään marginaalisina. Yksittäisten suomentajien ja usein pienkustantajien kulttuuristen ponnistuksien ansiosta näiltäkin valtavilta mantereilta on sentään joitakin näytteitä saatavana suomeksi.
Kustannustoimittajille ja suomentajille tehdyt kyselyt selvittävät suomennettavaksi valittavan kaunokirjallisuuden valintaperusteita. Haastattelut valottavat alan toimijoiden asenteita ja toiveita. Lähdekirjallisuuden avulla selvitetään suomalaisen kirjantuotantojärjestelmän rakenteita, sen heikkouksia ja potentiaalia.
Kustantajia sitovat taloudelliset tekijät. Viihdekirjallisuutta käännetään ja markkinoidaan voimakkaasti, koska se myy. Angloamerikkalaisen kirjallisuuden painottuminen selittyy yleisesti vallalla olevalla trendillä ja kielitaidolla. Suomennoskirjallisuuden yhteydessä puhutaan aina myös rahasta. Suomentajien palkat ovat heikot, ja palkkaus on sitä heikompi mitä laadukkaammasta kirjallisuudesta on kyse. Suomennoskirjallisuuden tukemiseksi jaetaan kuitenkin apurahoja ja palkintoja.