Koppava kreivi ja vanha ukonrähjäke. Sukunimien herättämät mielikuvat.
JÄRVINEN, ESSI (2013)
JÄRVINEN, ESSI
2013
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312131736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312131736
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -työssä tutkin sukunimien herättämiä mielikuvia ja niiden vaikutuksia sukunimen vaihtamiseen. Mielikuvia tarkastelen sen pohjalta, millaisia sukunimiä informantit pitävät miellyttävinä ja epämiellyttävinä sekä millaisia hyötyjä ja haittoja sukunimiin liitetään. Selvitän myös, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroavuuksia sukunimistä syntyvissä mielikuvissa on kahden ikäryhmän välillä.
Aineisto on kerätty kyselylomakkeella huhti- ja toukokuussa 2013. Kyselyyn osallistui 108 informanttia, joista 54 on opiskelijoita ja 54 eläkeläisiä. Kyselylomakkeessa pyysin informantteja valitsemaan 28 nimen joukosta viisi miellyttävintä ja viisi epämiellyttävintä sukunimeä sekä perustelemaan valintansa. Pyysin heitä pohtimaan mielipiteisiin yleisesti vaikuttavia tekijöitä ja sukunimien hyötyjä ja haittoja sekä luonnehtimaan sanallisesti 20 listan sukunimeä. Tämän jälkeen selvitin informanttien suhtautumista omaan sukunimeensä ja nimen vaihtamiseen. Lopuksi pyysin informantteja valitsemaan annetuista sukunimistä ne, jotka hän voisi valita omaksi sukunimekseen.
Mielikuvat ovat kielensisäisiä eli nimeen liittyviä tai kielenulkoisia eli nimenkantajaan liittyviä. Tämä tutkimus osoittaa, että mielikuvat voivat myös nimikohtaisesti keskittyä lähes pelkästään kielensisäisiin tai -ulkoisiin tekijöihin. Tulosten perusteella mielikuviin sukunimistä vaikuttavat eniten nimen sisältämä mahdollinen appellatiivi eli yleisnimi ja samannimiset nimenkantajat. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa nimen äänne- ja kirjoitusasu, rakenne, suomalaisuus ja nimen yleisyys. Sukunimiin mielletään merkityksiä, joiden on kuitenkin käytössä mahdollista muuttua.
Mielikuvat sukunimistä ovat tulosten perusteella suurelta osin subjektiivisia, mutta myös yhteisiä mielikuvia on paljon infomanttiryhmien sisällä ja niiden kesken. Opiskelijoiden ja eläkeläisten vastauksissa on nähtävissä sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. Aineiston miellyttävin ja epämiellyttävin sukunimi on kummankin ryhmän kohdalla sama, mutta esimerkiksi sanalliset luonnehdinnat sekä nimen vaihtamiseen liittyvät näkökulmat eroavat toisistaan jonkin verran. Eläkeläiset myös suhtautuvat erilaisiin sukunimiin opiskelijoita hyväksyvämmin ja vaikuttavat olevan tietoisempia sukunimien kehityksestä. Tuloksista on nähtävissä myös yhteiskunnan ja asenteiden muuttuminen viimeisen sadan vuoden aikana, sillä esimerkiksi aikaisemmin hieno ja ylpeyttä herättävä sukunimi saatetaan nykyään mieltää tylsäksi.
Tutkimuksessa käy ilmi, että mielikuvilla on jonkin verran vaikutusta sukunimen vaihtamiseen. Mielikuvia tärkeämmäksi tekijäksi nousee kuitenkin sukunimen tehtävä perheen yhteenkuuluvuuden osoittajana.
Aineisto on kerätty kyselylomakkeella huhti- ja toukokuussa 2013. Kyselyyn osallistui 108 informanttia, joista 54 on opiskelijoita ja 54 eläkeläisiä. Kyselylomakkeessa pyysin informantteja valitsemaan 28 nimen joukosta viisi miellyttävintä ja viisi epämiellyttävintä sukunimeä sekä perustelemaan valintansa. Pyysin heitä pohtimaan mielipiteisiin yleisesti vaikuttavia tekijöitä ja sukunimien hyötyjä ja haittoja sekä luonnehtimaan sanallisesti 20 listan sukunimeä. Tämän jälkeen selvitin informanttien suhtautumista omaan sukunimeensä ja nimen vaihtamiseen. Lopuksi pyysin informantteja valitsemaan annetuista sukunimistä ne, jotka hän voisi valita omaksi sukunimekseen.
Mielikuvat ovat kielensisäisiä eli nimeen liittyviä tai kielenulkoisia eli nimenkantajaan liittyviä. Tämä tutkimus osoittaa, että mielikuvat voivat myös nimikohtaisesti keskittyä lähes pelkästään kielensisäisiin tai -ulkoisiin tekijöihin. Tulosten perusteella mielikuviin sukunimistä vaikuttavat eniten nimen sisältämä mahdollinen appellatiivi eli yleisnimi ja samannimiset nimenkantajat. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa nimen äänne- ja kirjoitusasu, rakenne, suomalaisuus ja nimen yleisyys. Sukunimiin mielletään merkityksiä, joiden on kuitenkin käytössä mahdollista muuttua.
Mielikuvat sukunimistä ovat tulosten perusteella suurelta osin subjektiivisia, mutta myös yhteisiä mielikuvia on paljon infomanttiryhmien sisällä ja niiden kesken. Opiskelijoiden ja eläkeläisten vastauksissa on nähtävissä sekä yhtäläisyyksiä että eroavuuksia. Aineiston miellyttävin ja epämiellyttävin sukunimi on kummankin ryhmän kohdalla sama, mutta esimerkiksi sanalliset luonnehdinnat sekä nimen vaihtamiseen liittyvät näkökulmat eroavat toisistaan jonkin verran. Eläkeläiset myös suhtautuvat erilaisiin sukunimiin opiskelijoita hyväksyvämmin ja vaikuttavat olevan tietoisempia sukunimien kehityksestä. Tuloksista on nähtävissä myös yhteiskunnan ja asenteiden muuttuminen viimeisen sadan vuoden aikana, sillä esimerkiksi aikaisemmin hieno ja ylpeyttä herättävä sukunimi saatetaan nykyään mieltää tylsäksi.
Tutkimuksessa käy ilmi, että mielikuvilla on jonkin verran vaikutusta sukunimen vaihtamiseen. Mielikuvia tärkeämmäksi tekijäksi nousee kuitenkin sukunimen tehtävä perheen yhteenkuuluvuuden osoittajana.