Sosiaalityö julkisessa lastensuojelukeskustelussa - sosiaalityön selonteot ja tapaus Eerika
LIIKANEN, ELINA (2013)
2013
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312121731
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312121731
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkin sosiaalityön edustajien osallistumista julkiseen keskusteluun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten sosiaalityön edustajat vastaavat alaa kohtaan esitettyihin lastensuojelun selontekovaateisiin julkisessa keskustelussa Eerikan tapauksen yhteydessä. Tapauksessa lastensuojelun asiakkuudessa ollut kahdeksanvuotias tyttö menehtyi ja lastensuojelua syyllistettiin tapahtuneesta. Tutkimuksen aineiston muodostavat Helsingin Sanomissa syksyllä 2012 julkaistut artikkelit, joissa vastataan näihin selontekovaateisiin sosiaalityön positiosta. Aineistoon kuuluu 24 artikkelia, joista 16 on mielipidekirjoitusta, 6 uutisartikkelia ja 2 pääkirjoitusta.
Tutkimus on laadullista tutkimusta ja sen laajempi viitekehys perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin liittyvään ajatukseen todellisuuden muotoutumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aineiston rajaamisessa tapaustutkimus on tarjonnut kehykset sosiaalityön edustajien puheenvuorojen paikantamiselle syksyllä 2012 laajasti uutisoidun Eerikan tapauksen ympärille. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty selontekoanalyysiä. Sanomalehtikirjoitusten tuottamaa aineistoa diskursiivisesti lukemalla on pyritty erottelemaan eri selonteot, jäsentelemään niitä aihepiireittäin ja luomaan aihepiireistä laajempia selontekoryhmiä.
Aineiston selonteoissa vastattiin julkisuudessa esitettyihin selontekovaateisiin kertomalla lastensuojelun sosiaalityön arjesta ja käytettävissä olevien resurssien ja työn organisoimisen vaikutuksesta siihen. Lisäksi tuotiin esiin lastensuojelun yksipuolisen julkisuuskuvan koettuja vaikutuksia työn tekemiseen ja alan arvostukseen. Työn reunaehtojen selittämisen lisäksi siirrettiin vastuuta lastensuojelun ongelmista sosiaalityön resursseista päättäville tahoille, muille virkamiehille sekä yleisesti yhteiskunnalle. Myös yhteisöllisyyttä ja lähimmäisistä välittämistä peräänkuulutettiin.
Sanomalehdessä annetut selonteot osallistuvat osaltaan lastensuojelun julkisuuskuvan muokkaamiseen ja yhteisen ymmärryksemme muodostamiseen lastensuojelusta julkisena viranomaistoimintana. Tähän samaan keskusteluun liittyy myös tämä tutkimus, tuomalla esiin sosiaalityön viime aikoina hieman taustalla ollutta yhteiskunnallista roolia sekä siihen liitettyä hiljaisuuden kulttuuria. Tämän kulttuurin voinee tutkimuksen perusteella olettaa olevan hiljalleen muuttumassa.
Social work in public child protection discourse – social work accounts and case Eerika
In my thesis I study the participation of representatives of social work in the public discourse. The objective of the research is to find out how social workers answer criticism and requests for accounts on child protection in the public discourse regarding the case of Eerika. In the case, an eight-year-old girl under child protection procedures died, and child protection officials were held responsible for the incident / were blamed for the incident. Research material consists of newspaper articles and readers’ letters published in Helsingin Sanomat in the autumn of 2012, answering to these requests for accounts on the position of social work. There are a total of 24 articles in the material: 16 readers’ letters, 6 newspaper articles and 2 editorials.
The research is qualitative research with a theoretical framework based on the idea of reality taking form in social interaction which relates to social constructionism. The case of Eerika was widely reported in the media in the autumn of 2012, and this provided the framework for my research material, limiting it to the accounts given by social workers and found in the newspaper during that time. The method analysis used in the research is account analysis. By reading the material derived from articles and letters published in the newspaper and subjecting it to discourse analysis I have aimed to separate different accounts, organise them by topic and divide the topics into wider account groups.
Accounts in the research material provided answers to requests made in the media by giving insights into the everyday social work carried out in child protection and on the impact that the available resources and the organisation of work have on the work. In addition, the accounts explained the experienced effects of the one-sided public image of child protection on the actual work and on the appreciation of the field. In addition to explaining the prevailing working conditions, responsibility was shifted from problems within child protection to those responsible for allocating resources, other authorities and the society in general. Calls were also made for more community spirit and caring for others.
Accounts published in the newspaper become part of constructing the public image of child protection and creating the shared understanding of child protection as part of public services. This thesis also aims to become part of that discourse by highlighting the societal role of social work that has been somewhat left in the background recently, and by bringing forward the culture of silence connected to social work. Based on my research, it is fair to assume that this culture is slowly beginning to change
Tutkimus on laadullista tutkimusta ja sen laajempi viitekehys perustuu sosiaaliseen konstruktionismiin liittyvään ajatukseen todellisuuden muotoutumisesta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Aineiston rajaamisessa tapaustutkimus on tarjonnut kehykset sosiaalityön edustajien puheenvuorojen paikantamiselle syksyllä 2012 laajasti uutisoidun Eerikan tapauksen ympärille. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty selontekoanalyysiä. Sanomalehtikirjoitusten tuottamaa aineistoa diskursiivisesti lukemalla on pyritty erottelemaan eri selonteot, jäsentelemään niitä aihepiireittäin ja luomaan aihepiireistä laajempia selontekoryhmiä.
Aineiston selonteoissa vastattiin julkisuudessa esitettyihin selontekovaateisiin kertomalla lastensuojelun sosiaalityön arjesta ja käytettävissä olevien resurssien ja työn organisoimisen vaikutuksesta siihen. Lisäksi tuotiin esiin lastensuojelun yksipuolisen julkisuuskuvan koettuja vaikutuksia työn tekemiseen ja alan arvostukseen. Työn reunaehtojen selittämisen lisäksi siirrettiin vastuuta lastensuojelun ongelmista sosiaalityön resursseista päättäville tahoille, muille virkamiehille sekä yleisesti yhteiskunnalle. Myös yhteisöllisyyttä ja lähimmäisistä välittämistä peräänkuulutettiin.
Sanomalehdessä annetut selonteot osallistuvat osaltaan lastensuojelun julkisuuskuvan muokkaamiseen ja yhteisen ymmärryksemme muodostamiseen lastensuojelusta julkisena viranomaistoimintana. Tähän samaan keskusteluun liittyy myös tämä tutkimus, tuomalla esiin sosiaalityön viime aikoina hieman taustalla ollutta yhteiskunnallista roolia sekä siihen liitettyä hiljaisuuden kulttuuria. Tämän kulttuurin voinee tutkimuksen perusteella olettaa olevan hiljalleen muuttumassa.
Social work in public child protection discourse – social work accounts and case Eerika
In my thesis I study the participation of representatives of social work in the public discourse. The objective of the research is to find out how social workers answer criticism and requests for accounts on child protection in the public discourse regarding the case of Eerika. In the case, an eight-year-old girl under child protection procedures died, and child protection officials were held responsible for the incident / were blamed for the incident. Research material consists of newspaper articles and readers’ letters published in Helsingin Sanomat in the autumn of 2012, answering to these requests for accounts on the position of social work. There are a total of 24 articles in the material: 16 readers’ letters, 6 newspaper articles and 2 editorials.
The research is qualitative research with a theoretical framework based on the idea of reality taking form in social interaction which relates to social constructionism. The case of Eerika was widely reported in the media in the autumn of 2012, and this provided the framework for my research material, limiting it to the accounts given by social workers and found in the newspaper during that time. The method analysis used in the research is account analysis. By reading the material derived from articles and letters published in the newspaper and subjecting it to discourse analysis I have aimed to separate different accounts, organise them by topic and divide the topics into wider account groups.
Accounts in the research material provided answers to requests made in the media by giving insights into the everyday social work carried out in child protection and on the impact that the available resources and the organisation of work have on the work. In addition, the accounts explained the experienced effects of the one-sided public image of child protection on the actual work and on the appreciation of the field. In addition to explaining the prevailing working conditions, responsibility was shifted from problems within child protection to those responsible for allocating resources, other authorities and the society in general. Calls were also made for more community spirit and caring for others.
Accounts published in the newspaper become part of constructing the public image of child protection and creating the shared understanding of child protection as part of public services. This thesis also aims to become part of that discourse by highlighting the societal role of social work that has been somewhat left in the background recently, and by bringing forward the culture of silence connected to social work. Based on my research, it is fair to assume that this culture is slowly beginning to change