Työhyvinvoinnin arviointia hallintorakenneuudistusten puristuksessa Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa
VUORENMAA, PASI (2013)
2013
Hallintotiede, turvallisuushallinto - Administrative Science, Security Administration Pr
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312111725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312111725
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan työhyvinvoinnin tilaa Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksessa ja
erityisesti sen lupapalveluyksikössä. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa, missä nykyisen
Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen lupahallintoyksikön osatekijässä on eniten kehitettävää
työhyvinvoinnin kannalta. Tutkielman punainen lanka koostuu työhyvinvoinnin tekijöistä ja
näiden tekijöiden määrittelemiseksi käytetään Marja-Liisan Mankan laatimaa määritelmää,
jonka mukaan työhyvinvoinnin tekijöitä ovat organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ ja
yksilö.
Tutkimusaineistona on poliisin henkilöstöbarometri vuodelta 2012 sekä työterveyshuollon
vuonna 2010 tekemä kyselytutkimus. Henkilöstöbarometri vuodelta 2012 on ensimmäinen,
josta on saatavissa linjaraportit yksikkötasolla. Tämä mahdollistaa tarkemman tarkastelun
pienemmästä joukosta yksikkötasolla. Tutkielma on kvalitatiivinen evaluaatiotutkimus, jossa
on tapaustutkimukselle ominaisia piirteitä. Kvalitatiivinen evaluaatiotutkimus on prosessi,
jonka tarkoituksena on hankkia tietoa ja mahdollistaa, tässä tapauksessa tutkimuksen
määritelmän mukaisesta työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä, käytävän kriittisen
keskustelun.
Tutkimus osoittaa, että lupapalvelulinjalla vallitsee hyvä ja avoin työilmapiiri, jossa
työntekijät kokevat työn iloa ja työyhteisössä työskennellään mielellään. Työ on sopivan
haastavaa ja mielekästä. Työntekijät kokevat olevansa sitoutuneita työhönsä ja heidän
mielestään osaamista arvostetaan. Terveydelliset seikat ovat kokonaisuudessa hyvällä tasolla.
Esimiestasolla asiajohtaminen koetaan hyväksi. Sen sijaan sekä lähiesimies- että ylimmän
johdon tasolla töiden jakamiseen ja töiden organisointiin liittyvissä asioissa on parannettavaa.
Esimiesten odotetaan osallistuvan enemmän työntekijän arkeen läsnäolon kautta. Työntekijät
tulisi huomioida paremmin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Negatiivisena oman ja
työyhteisön hyvinvoinnille koetaan jatkuva kiire, työkuorma ja -ruuhkat sekä vastuu
juridisista päätöksistä. Työpaikkakoulutusta ja uralla etenemismahdollisuuksia kaivataan
enemmän.
Tutkielmassa on pohdittu työhyvinvointia ja sen osatekijöitä sekä esitetty
kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi.
erityisesti sen lupapalveluyksikössä. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa, missä nykyisen
Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen lupahallintoyksikön osatekijässä on eniten kehitettävää
työhyvinvoinnin kannalta. Tutkielman punainen lanka koostuu työhyvinvoinnin tekijöistä ja
näiden tekijöiden määrittelemiseksi käytetään Marja-Liisan Mankan laatimaa määritelmää,
jonka mukaan työhyvinvoinnin tekijöitä ovat organisaatio, johtaminen, työyhteisö, työ ja
yksilö.
Tutkimusaineistona on poliisin henkilöstöbarometri vuodelta 2012 sekä työterveyshuollon
vuonna 2010 tekemä kyselytutkimus. Henkilöstöbarometri vuodelta 2012 on ensimmäinen,
josta on saatavissa linjaraportit yksikkötasolla. Tämä mahdollistaa tarkemman tarkastelun
pienemmästä joukosta yksikkötasolla. Tutkielma on kvalitatiivinen evaluaatiotutkimus, jossa
on tapaustutkimukselle ominaisia piirteitä. Kvalitatiivinen evaluaatiotutkimus on prosessi,
jonka tarkoituksena on hankkia tietoa ja mahdollistaa, tässä tapauksessa tutkimuksen
määritelmän mukaisesta työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä, käytävän kriittisen
keskustelun.
Tutkimus osoittaa, että lupapalvelulinjalla vallitsee hyvä ja avoin työilmapiiri, jossa
työntekijät kokevat työn iloa ja työyhteisössä työskennellään mielellään. Työ on sopivan
haastavaa ja mielekästä. Työntekijät kokevat olevansa sitoutuneita työhönsä ja heidän
mielestään osaamista arvostetaan. Terveydelliset seikat ovat kokonaisuudessa hyvällä tasolla.
Esimiestasolla asiajohtaminen koetaan hyväksi. Sen sijaan sekä lähiesimies- että ylimmän
johdon tasolla töiden jakamiseen ja töiden organisointiin liittyvissä asioissa on parannettavaa.
Esimiesten odotetaan osallistuvan enemmän työntekijän arkeen läsnäolon kautta. Työntekijät
tulisi huomioida paremmin asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Negatiivisena oman ja
työyhteisön hyvinvoinnille koetaan jatkuva kiire, työkuorma ja -ruuhkat sekä vastuu
juridisista päätöksistä. Työpaikkakoulutusta ja uralla etenemismahdollisuuksia kaivataan
enemmän.
Tutkielmassa on pohdittu työhyvinvointia ja sen osatekijöitä sekä esitetty
kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi.