Nuorisotyöttömyys sanomalehtikirjoitusten konstruoimana. Sisällönanalyysi Helsingin Sanomien uutisartikkeleista ja mielipidekirjoituksista.

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani Helsingin Sanomien uutis- ja mielipidekirjoituksia nuorisotyöttömyydestä vuosien 2010–2011 välisenä aikana aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Nuorisotyöttömyyskirjoituksia tutkimalla pyrin selvittämään, mitä nuorisotyöttömyydestä kirjoitetaan Helsingin Sanomissa ja millaisia toimijoita kirjoituksissa esiintyy. Lähestyn nuorisotyöttömyyttä sosiaalisena ongelmana sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksestä, jolloin tutkimukseni keskeisenä lähtökohtana on todellisuuden rakentuminen sosiaalisesti. Aineistona olevat 78 kirjoitusta on kerätty Helsingin Sanomien digilehden arkistosta.

Helsingin Sanomien kirjoituksissa yleisimpiä toimijoita olivat poliitikot, viranomaiset ja järjestöjen edustajat, yrittäjät ja työssäkäyvät kansalaiset, tutkijat ja asiantuntijat. Heidän toimijuus näyttäytyi kirjoituksissa aktiivisempana kuin nuorten toimijuus. Muutamissa kirjoituksissa myös nuoret tai nuorten vanhemmat pääsivät esille, mutta useimmiten nuoret olivat kirjoituksissa määrittelyn tai toimenpiteiden kohteina. Lisäksi nuorisotyöttömyyskirjoituksista täsmentyi sisällöllisesti kolme eri pääluokkaa, jotka olivat ”nuorisotyöttömyyteen liitetyt merkitykset”, ”ratkaisuehdotukset nuorisotyöttömyyteen” ja ”vastapuhe nuorisotyöttömyyden määrittelyihin”. Kunkin pääluokan alle muodostui vielä yläluokkia. Pääluokkaan ”nuorisotyöttömyyteen liitetyt merkitykset” kuuluivat yläluokat ”nuorisotyöttömyys resurssikysymyksenä”, ”nuoret työttömät puuttumisen kohteina” sekä ”huoli nuorisotyöttömyyden seurauksista”. Näistä kirjoituksista koostui suurin osa aineistostani. Pääluokkaan ”ratkaisuehdotukset nuorisotyöttömyyteen” kuuluivat yläluokat ”julkinen valta ratkaisijana” ja ”yksityinen taho osana ratkaisua”. Kolmas pääluokka ”vastapuhe nuorisotyöttömyyden määrittelyihin” muodostui yläluokista ”nuorisotyöttömyyden moninaiset syyt” ja ”nuori osana nuorisotyöttömyyden ratkaisua”.

Tulosten mukaan nuorisotyöttömyys määrittyi sosiaaliseksi ongelmaksi, joka koskettaa kaikkia ja johon on puututtava. Nuorisotyöttömyyden torjumiseksi esitettiinkin monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista on nähtävissä aktiivisen työvoimapolitiikan mukainen vastikkeellisuuden idea osana työttömyyden hoitoa. Nuorisotyöttömyyskirjoituksissa yhteiskunnan kannalta korostuivat kysymykset sen elinvoimaisuudesta koskien taloutta ja työvoimaa sekä yhteiskuntarauhaa. Yksilön kannalta työttömyyden nähtiin liittyvän kysymykseen hyvinvoinnista koskien syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Oletin, että sosiaalityö olisi näkynyt kirjoituksissa yhtenä vaihtoehtona puuttua nuorten työttömyyteen viimeistään syrjäytymisen osalta, mutta näin ei asia ollut. Tutkimus haastaakin pohtimaan sitä, millaiseksi nuorisotyöttömyys konstruoituu sanomalehtikirjoitusten perusteella 2000-luvun Suomessa ja millaista pohjaa se luo yhteiskunnalliselle ilmapiirille ratkaista nuorisotyöttömyyttä.

Youth unemployment as constructed based on newspaper articles : content analysis regarding newspaper articles and letters to the editor published in the magazine Helsingin Sanomat

This survey studies letters to the editor and news articles about youth unemployment in the magazine Helsingin Sanomat between the years 2010-2011 with data-driven content analysis. The purpose of this study is to clarify what is written about youth unemployment in Helsingin Sanomat and to define the actors occurring in the texts. This study approaches youth unemployment as a social problem in the framework of social constructionism, with emphasis on the social construction of reality. The research material of the study consists of 78 articles which have been gathered from the archive service of the internet site of the magazine Helsingin Sanomat.

The most frequent actors occurring in the articles written in Helsingin Sanomat are politicians, authorities, organizations representatives, entrepreneurs and employed citizens, researcher and experts. In the material they were observed to be more active actors than actors classified as youth actors. In some articles also the young and their parents appear but mostly the youth were merely objects to definition or action.

Furthermore, three different main classes were defined from the articles considering youth unemployment, these were “meanings linked to youth unemployment”, “suggested resolutions to youth unemployment” and “speech against the definitions of youth unemployment”. Each main class was further divided to subdivisions. The main class “meanings linked to youth unemployment” contained sub-divisions “youth unemployment as a question of resources”, “the young unemployed as subjects of intervention” and “concern of the consequences of youth unemployment”. Most of the articles used in the study were from this class. The class “suggested resolutions to youth unemployment” contains the subdivisions “public authorities as a solution” and “private sector as part of the solution”. The third class “other perspectives defining youth unemployment” consists of subdivisions “manifold reasons of youth unemployment” and “the young as part of the solution to youth unemployment”.

The results defined youth unemployment as a social problem which connects to everyone and requires intervention. Many options of resolution to youth unemployment were presented and the idea of active labor policy can be seen included in to these solutions. In the writings considering youth unemployment as a matter of society, questions of vitality stood out considering the economy, labor and societal peace. From the point of view of an individual, unemployment was considered to be connected to the question of well-being in the context of marginalization and inequality. I expected that social work would have appeared in the writings as one option of intervention to youth unemployment, at least for the part of marginalization, but this did not appear to be the case. Thus, the study challenges to think about the fact, how youth unemployment is constructed based on newspaper articles in the Finland of 2000's and what kind of base it creates for the society to find resolutions to youth unemployment.