Varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten sosiaaliset taidot kouluiässä
MÄNTYLÄ, JENNA (2013)
2013
Psykologia - Psychology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-12-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312101714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201312101714
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa, millaiset ovat varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten sosiaaliset taidot alakouluiässä. Tavoitteena on tutkia, onko varhain epilepsiaan sairastuminen yhteydessä sosiaalisiin taitoihin ja jos on, niin millä osa-alueilla. Sosiaalisia taitoja tutkiessa arvioidaan myös erilaisten taustamuuttujien ja epilepsiaan liittyvien muuttujien yhteyttä sosiaalisiin taitoihin. Tutkimus on seurantamuotoinen ja siinä arvioidaan, ovatko sosiaaliset taidot alle kouluiässä arvioituina yhteydessä sosiaalisiin taitoihin alakouluiässä.
Tutkielma on osa tutkimusprojektia, jossa tutkittavina ovat Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) lastentautien vastuualueen lastenneurologian yksikön epilepsiaa sairastavista potilaista identifioitu kohortti (N=64), josta tähän tutkimukseen osallistui neljäkymmentäkolme lasta. Tutkimus on seurantamuotoinen vuonna 2004 alkaneelle tutkimukselle (Social Competence of Preschool Children with Epilepsy), jossa tutkittiin samaa kohderyhmää eli TAYS:n seurannassa olevia epilepsiaa sairastavia lapsia heidän ollessaan tuolloin 3-6 -vuotiaita. Tutkittavista kaksikymmentä (46,5 %) on poikia ja kaksikymmentäkolme (53,5 %) tyttöjä. Tutkittavien keski-ikä on 11,21 vuotta. Nuorin tutkittava on yhdeksänvuotias ja vanhin neljätoistavuotias. Tutkimusaineisto on kerätty Tampereella pääsääntöisesti kevään 2011 aikana. Vanhemmat ja opettaja arvioivat sosiaalisia taitoja Social Skills Rating System – kyselylomakkeen ja Vinelandin sosiaalisen kehityksen asteikon avulla. Lisäksi lääketieteelliset tiedot kerättiin lasten sairaskertomuksista ja tieto lapsen kognitiivisesta kehityksestä saatiin neuropsykologisesta tutkimuksesta.
Vanhempien arvioimana varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten keskimääräinen sosiaalinen ikä 10,93 vuotta ei eroa tilastollisesti merkitsevällä tasolla tutkittavien kronologisesta keski-iästä 11,21 vuotta. Kuitenkin SSRS:llä arvioituna varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten sosiaaliset taidot eroavat tilastollisesti merkitsevällä tasolla käsikirjan vertailuaineiston keskiarvosta sekä vanhempien että opettajan arvioimana. Vanhempien arvioimana epilepsiaan varhain sairastuneiden lasten pistemäärät yltävät keskimääräisiin viitearvoihin yhteistyökyvyn, vastuullisuuden ja itsekontrollin osalta, mutta jäävät keskimääräisistä viitearvoista assertiivisuuden ja sosiaalisten taitojen kokonaisarvion osalta. Opettajan arvioimana epilepsiaan varhain sairastuneiden lasten pistemäärät yltävät keskimääräisiin viitearvoihin assertiivisuuden, itsekontrollin, yhteistyötaitojen ja sosiaalisten taitojen kokonaisarvion osalta, eivätkä jää keskimääräisistä viitearvoista millään sosiaalisten taitojen osa-alueella.
Vanhempien arvion mukaan varhain epilepsiaan sairastuneiden sosiaalisissa taidoissa on eroja taustamuuttujista erityisen tuen tarpeen koulussa suhteen sekä epilepsiaan liittyvien muuttujien (epilepsian alkamisikä, kohtaustiheys, muut neurologiset diagnoosit ja epilepsialuokka) suhteen. Opettajan arvion mukaan taas taustamuuttujista sukupuolen ja erityisen tuen tarpeen sekä epilepsiaan liittyvien muuttujien (epilepsian alkamisikä, muut neurologiset diagnoosit ja epilepsialuokka) suhteen lapsilla on merkitsevästi eroja sosiaalisissa taidoissa. Sekä vanhempien että opettajan mukaan lasten sosiaaliset taidot eroavat erityisen tuen tarpeen, epilepsian alkamisajankohdan ja muiden neurologisten diagnoosien suhteen. Vanhempien arvioimana sosiaaliset taidot 9-14 – vuotiaana ovat merkitsevästi yhteydessä sosiaalisiin taitoihin 3-6 – vuotiaana.
Tutkimusprojektin ensimmäisessä osassa ja useissa muissa tutkimuksissa on todettu, että epilepsia on yhteydessä puutteisiin sosiaalisissa taidoissa. Myös tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia. Pääosin puutteet ovat kuitenkin melko vähäisiä eivätkä näy kaikilla sosiaalisten taitojen osa-alueilla. Vanhemmat arvioivat, että varhain epilepsiaan sairastuneilla lapsilla on enemmän vaikeuksia sosiaalisissa taidoissaan verrattuna taas opettajien arvioihin, jotka olivat myönteisempiä.
Tutkielma on osa tutkimusprojektia, jossa tutkittavina ovat Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) lastentautien vastuualueen lastenneurologian yksikön epilepsiaa sairastavista potilaista identifioitu kohortti (N=64), josta tähän tutkimukseen osallistui neljäkymmentäkolme lasta. Tutkimus on seurantamuotoinen vuonna 2004 alkaneelle tutkimukselle (Social Competence of Preschool Children with Epilepsy), jossa tutkittiin samaa kohderyhmää eli TAYS:n seurannassa olevia epilepsiaa sairastavia lapsia heidän ollessaan tuolloin 3-6 -vuotiaita. Tutkittavista kaksikymmentä (46,5 %) on poikia ja kaksikymmentäkolme (53,5 %) tyttöjä. Tutkittavien keski-ikä on 11,21 vuotta. Nuorin tutkittava on yhdeksänvuotias ja vanhin neljätoistavuotias. Tutkimusaineisto on kerätty Tampereella pääsääntöisesti kevään 2011 aikana. Vanhemmat ja opettaja arvioivat sosiaalisia taitoja Social Skills Rating System – kyselylomakkeen ja Vinelandin sosiaalisen kehityksen asteikon avulla. Lisäksi lääketieteelliset tiedot kerättiin lasten sairaskertomuksista ja tieto lapsen kognitiivisesta kehityksestä saatiin neuropsykologisesta tutkimuksesta.
Vanhempien arvioimana varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten keskimääräinen sosiaalinen ikä 10,93 vuotta ei eroa tilastollisesti merkitsevällä tasolla tutkittavien kronologisesta keski-iästä 11,21 vuotta. Kuitenkin SSRS:llä arvioituna varhain epilepsiaan sairastuneiden lasten sosiaaliset taidot eroavat tilastollisesti merkitsevällä tasolla käsikirjan vertailuaineiston keskiarvosta sekä vanhempien että opettajan arvioimana. Vanhempien arvioimana epilepsiaan varhain sairastuneiden lasten pistemäärät yltävät keskimääräisiin viitearvoihin yhteistyökyvyn, vastuullisuuden ja itsekontrollin osalta, mutta jäävät keskimääräisistä viitearvoista assertiivisuuden ja sosiaalisten taitojen kokonaisarvion osalta. Opettajan arvioimana epilepsiaan varhain sairastuneiden lasten pistemäärät yltävät keskimääräisiin viitearvoihin assertiivisuuden, itsekontrollin, yhteistyötaitojen ja sosiaalisten taitojen kokonaisarvion osalta, eivätkä jää keskimääräisistä viitearvoista millään sosiaalisten taitojen osa-alueella.
Vanhempien arvion mukaan varhain epilepsiaan sairastuneiden sosiaalisissa taidoissa on eroja taustamuuttujista erityisen tuen tarpeen koulussa suhteen sekä epilepsiaan liittyvien muuttujien (epilepsian alkamisikä, kohtaustiheys, muut neurologiset diagnoosit ja epilepsialuokka) suhteen. Opettajan arvion mukaan taas taustamuuttujista sukupuolen ja erityisen tuen tarpeen sekä epilepsiaan liittyvien muuttujien (epilepsian alkamisikä, muut neurologiset diagnoosit ja epilepsialuokka) suhteen lapsilla on merkitsevästi eroja sosiaalisissa taidoissa. Sekä vanhempien että opettajan mukaan lasten sosiaaliset taidot eroavat erityisen tuen tarpeen, epilepsian alkamisajankohdan ja muiden neurologisten diagnoosien suhteen. Vanhempien arvioimana sosiaaliset taidot 9-14 – vuotiaana ovat merkitsevästi yhteydessä sosiaalisiin taitoihin 3-6 – vuotiaana.
Tutkimusprojektin ensimmäisessä osassa ja useissa muissa tutkimuksissa on todettu, että epilepsia on yhteydessä puutteisiin sosiaalisissa taidoissa. Myös tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia. Pääosin puutteet ovat kuitenkin melko vähäisiä eivätkä näy kaikilla sosiaalisten taitojen osa-alueilla. Vanhemmat arvioivat, että varhain epilepsiaan sairastuneilla lapsilla on enemmän vaikeuksia sosiaalisissa taidoissaan verrattuna taas opettajien arvioihin, jotka olivat myönteisempiä.