Kuntien liikelaitosten peruspääoman tuottotavoitteet

Abstract

Kuntien lisääntyneet palvelutehtävät ja kuntatalouden kiristyminen ovat luoneet paineita kuntien toiminnan tehostamiseen. Kuntien toimintaa on pyritty tehostamaan uuden julkisjohtamisen oppien mukaisesti. Uuden julkisjohtamisen myötä julkiselle sektorille on ryhdytty soveltamaan yksityisen sektorin johtamiskäytäntöjä sekä markkinasuuntautuneita toimintamalleja. Kuntien toimintojen liikelaitostaminen on eräs uuden julkisjohtamisen sovellus, jonka avulla kuntien palvelutuotantoa on pyritty tehostamaan. Suomessa etenkin suuret kaupungit ovat organisoineet palvelutuotantoaan liikelaitosmuotoon 1990-luvulta lähtien. Kunnan harjoittama liiketoiminta on perinteisesti organisoitu liikelaitosmuotoon, mutta myös muita kunnan palvelutehtäviä voidaan tuottaa liike­laitosmuodossa, kunhan liikelaitoksen toiminnassa toteutuvat liiketaloudelliset periaatteet. Kuntien toimintojen liikelaitostamisella on tavoiteltu taloudellisen tehokkuuden lisäksi toiminnan läpi­näkyvyyttä.

Kuntien liikelaitokset tuottavat energia- ja vesihuolto sekä satamapalveluja kuntakonsernin ulko­puolisille asiakkaille. Lisäksi työterveyshuoltopalveluja tuotetaan tyypillisesti liikelaitosmuodossa. Kuntien sisäiset liikelaitokset tuottavat mm. tila-, ateria-, infra- ja kiinteistöhuoltopalveluja. Kunta ohjaa liikelaitoksiaan talousarviossa asetetuilla tavoitteilla. Liikelaitoksille asetetaan sekä toiminnallisia että taloudellisia tavoitteita, joista merkittävin on kunnan liikelaitokseen sijoittamalle peruspääomalle asetettu tuottotavoite. Kunnan ja liikelaitoksen välistä omistajaohjausta voidaan tarkastella päämies-agenttiteorian näkökulmasta. Päämiehen roolissa toimivat kunnalliset päätöksentekijät delegoivat toimivaltaa agentin roolissa toimiville liikelaitoksille ja liikelaitosten johdolle, joka huolehtii liikelaitosten käytännön toiminnasta. Kunnan talousarvio voidaan nähdä päämies-agenttiteorian mukaisena ohjausvälineenä, jonka avulla päämies ohjaa agentin toimintaa.

Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan 18 Suomen kaupungin liikelaitoksilleen asettamia talousarviotavoitteita. Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu asiakirja-analyysinä, jossa on tarkastelu kohdekaupunkien talousarvioita vuodelle 2010. Tutkielman tarkastelun kohteena ovat liikelaitoksille asetetut peruspääoman tuottotavoitteet. Kuntakonsernin ulkopuolelle suuntautuvaa, taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa harjoittavat ulkoiset liikelaitokset maksoivat prosentuaali­sesti korkeampaa korvausta peruspääomalle kuin kunnan sisäiset liikelaitokset, jotka tuottivat palveluja kuntakonsernin muille toimintayksiköille. Sisäisille liikelaitoksille asetettu peruspääoman tuottotavoite oli empiirisessä aineistossa yleisimmin 0 - 6 %, kun taas ulkoisten liikelaitosten perus­pääoman tuottotavoitteet olivat aineistossa keskimäärin 4 - 10 %. Kuntien liikelaitoksille asetetuissa tuloutustavoitteissa voidaan havaita myös kaupunki ja toimialakohtaista vaihtelua. Euromääräisesti korkeimmat peruspääoman tuottotavoitteet oli asetettu kunnallisille energia-, vesi- ja satamaliike­laitoksille. Myös kunnan sisäisinä liikelaitoksina toimiville tilaliikelaitoksille, joihin on sitoutunut runsaasti peruspääomaa, oli asetettu euromääräisesti korkeita peruspääoman tuottotavoitteita. Tarkastelluista 18 kaupungista merkittävimmät tuloutustavoitteet liikelaitoksille asettivat Oulu, Kuopio, Helsinki ja Tampere, kun taas pienemmät kaupungit asettivat hyvinkin alhaisia tuloutus­tavoitteita.