Funktion und Realisierung des Herkunftssprachenunterrichts in Nordrhein-Westfalen und Finnland

Abstract

Tutkielma käsittelee maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetusta Saksassa ja Suomessa. Saksaan ja Suomeen lähihistoriassa kohdistuneen maahanmuuton syyt ovat moninaiset, ja näin ollen myös maahanmuuttajien kotoutumistoimenpiteet ja asenteet kotouttamista kohtaan ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Nykyään kotouttamisen yhtenä avaintekijänä pidetään valtaväestön kielen oppimista. Selvitän tutkielmassani Jim Cumminsin kynnysteorian avulla, miksi maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen tavoitteellisella opiskelulla, kielitaidon ylläpidolla ja kehittämisellä on merkittävä vaikutus paitsi kognitiivisten taitojen kehittymiselle myös uuden kielen oppimiselle ja tämän myötä koko kotoutumisprosessille.

Tutkin aluksi kummankin maan osalta oman äidinkielen opetuksesta käytyä keskustelua. Tutkimuksessa käy ilmi, että sekä Saksassa että Suomessa on havaittavissa varsin kriittisiä asenteita osana perusopetusta järjestettävää oman äidinkielen opetusta kohtaan.

Saksassa tarjottava oman äidinkielen opetus on osavaltioiden laeista riippuen hyvin vaihtelevaista, minkä vuoksi opetussuunnitelmien ja -järjestelyjen yksiselitteinen vertailu Saksan ja Suomen välillä ei ole mahdollista. Tämän vuoksi vertailen tutkielmassani Saksan yhden osavaltion, Nordrhein-Westfalenin, oman äidinkielen opetussuunnitelmaa Suomen oman äidinkielen opetussuunnitelman perusteisiin. Tämä lisäksi havainnollistan opetuksen järjestämistä vertailemalla tapaustutkimuksena Nordrhein-Westfalenissa sijaitsevan Bielefeldin kaupungin ja Tampereen kaupungin oman äidinkielen opetusta. Vertailussa käy ilmi muun muassa, että Nordrhein-Westfalenin kouluissa maahanmuuttajan oman äidinkielen asema on vahvempi kuin suomalaisissa kouluissa. Tutkielmani tulokset valaisevat mahdollisuuksia kehittää oman äidinkielen opetusta niin Suomessa kuin Saksassa.