Webinaarin soveltuvuus täydennyskoulutukseen. Poliisihallinnon työntekijöiden kokemuksia etäopetuksesta.

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä täydennyskoulutus merkitsee poliisihallinnossa työskenteleville ja miten webinaari menetelmänä soveltuu työn ohella tapahtuvaan täydennyskoulutukseen. Tavoitteena oli tunnistaa hyvät käytännöt ja kehittämisen kohteet. Tarkastelu kohdentui webinaarin nykytilaa kuvaaviin vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä tulevaisuutta luotaaviin mahdollisuuksiin ja menetelmän jalkauttamiseen liittyviin uhkiin. Webinaarilla tarkoitetaan verkossa toteutettavaa seminaaria, johon voidaan osallistua Internetin avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on sulautuva oppiminen (Blended Learning).

Sulautuva oppiminen määritellään toiminnaksi, jossa opetusteknologiaa hyödynnetään opetuksessa tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on rakentaa monimuotoinen ja rikas oppimisympäristö, johon integroidaan uusia ja traditionaalisia opetuksen muotoja.

Tutkimuksen näkökulma on laadullinen. Aineisto kerättiin haastattelemalla sellaisia poliisihallinnossa työskenteleviä henkilöitä (N=8), jotka olivat etäosallistuneet Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettyyn webinaariin. Haastattelut toteutettiin verkossa. Aineisto analysoitiin käyttämällä laadullisen aineiston sisällönanalyysiä ja SWOT-analyysiä. Aineistosta muodostettiin ala- ja yläluokkia, jotka määriteltiin SWOT-analyysin avulla vahvuuksiksi, heikkouksiksi, mahdollisuuksiksi ja uhiksi.

Tutkimus osoitti, että webinaari menetelmänä tehostaa työn ja koulutuksen yhteensovittamista, koska se mahdollisti opiskelijan resurssien tarkoituksenmukaisen käytön ja tehosti opiskelijan ajankäyttöä. Webinaari edisti opiskelijoiden digitaalista voimistumista, mikä mahdollisti kompetenssien vahvistumisen uudessa oppimisympäristössä ja edisti omaa ammatillista osaamista. Vahvuuksiksi nousivat myös opiskelijan autonomisuus ja oppimisen tuominen sinne, missä työ tehdään. Heikkouksiksi nousivat webinaarin häiriöalttius, verkostoitumisen mahdollisuuden puuttuminen ja verkkovuorovaikutuksen erilaisuus verrattuna kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Tulevaisuuden mahdollisuuksiksi nousivat taloudellisten resurssien tehostuminen sekä koulutuskulttuurin ja oppimiskäsityksien uudistuminen työyhteisössä. Webinaarin käyttöönoton tulevaisuuden uhkina pidettiin puutteellista koulutussuunnittelua, jonka seurauksena verkkoa ei hyödynnetä koulutuksessa tarkoituksenmukaisesti, tehotonta tiedottamista ja organisaatioviestintää sekä sitä, ettei sulautuvan oppimisen strategia jalkaudu työyhteisöön.