Vaikutuksien raportointi kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeissa
PERTTILÄ, HELENA (2013)
2013
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311291667
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311291667
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa eritellään ja analysoidaan kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden vaikutuksien raportointia. Tutkimuksen viitekehyksenä on yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin tutkimus.
Tutkimuskysymyksinä ovat, 1) kerrotaanko kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden raportoinnissa tuloksista, prosessista vai tuotteesta 2) tavoittelevatko hankkeet muutoksia kohderyhmässään ja missä määrin ja 3) onko hankkeissa saatu aikaan muutoksia käyttäjissä sekä miten näitä muutoksia on havainnoitu ja mitattu. Lisäksi tutkittiin taustatekijöiden (kohderyhmän, raportin pituuden ja sivumäärän) yhteyksiä raportointiin.
Tutkimusaineistona toimi 71 OKM:n kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden loppuraporttia vuosilta 2007-2010. Aineiston otantamenetelmä on harkinnanvarainen. Mukaan otetut hankkeet kohdistuivat kirjastojen asiakaspalvelun kehittämiseen, uuden palvelun tai toiminnan luomiseen tai olivat muuten kohdistetut suoraan kirjaston asiakkaille. Tutkimusmenetelmänä on määrällinen sisällön analyysi. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden GLO - arviointikehyksen pohjalta muodostetun muutostyypin (tiedot, taidot, asenne, nautinto, käyttäytyminen) avulla, tavoiteltiinko hankkeissa muutosta käyttäjässä ja saatiinko tuloksia aikaan.
Tutkimuksen tuloksena on, että kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden raportointi ei ole tuloskeskeistä. Tutkimuksessa ilmeni, että hankeraporteista (n=71) kerrottiin tuotteista (70 %) ja prosessista (54 %) enemmän kuin tuloksista (45 %).
Raporteissa on ilmaistu yhteensä 98 tavoitetta vaikutuksen suhteen. Eniten hankkeissa tavoiteltiin muutosta käyttäytymisessä (31 %) ja asenteessa (27 %). Nämä tavoitteet koskivat erityisesti kohderyhmän aktivointia kirjastonkäyttäjinä ja lukijoina. Taitoja (15 %), nautintoa (14 %) ja tietoja (13 %), tavoiteltiin hankkeissa lähes yhtä paljon. Muutoksia tiedoissa ja taidoissa tavoiteltiin ensisijaisesti erilaisissa hankkeiden järjestämissä koulutuksissa. Nautintoa ei tavoiteltu hankkeissa useinkaan ensisijaisena, vaan toissijaisena muutoksena.
Hankkeista raportoitiin 66 tulosta. Muutoksia havaittiin käyttäytymisessä (35 %), asenteessa (18 %), nautinnossa (18 %), tiedoissa (17 %) ja taidoissa (12 %). Hankkeiden vaikutuksesta eri kohderyhmien jäseniä aktivoitui kirjaston käyttäjinä ja lukijoina, he saivat uusia tietoja ja taitoja eri osa-alueilta, kuten tietotekniikasta, ja rohkaistuivat esimerkiksi itseilmaisussa.
Tutkimuksessa tuodaan esille, ettei tulosten raportointi ole kovinkaan laadukasta ja vaikutuksien systemaattinen havainnointi on vähäistä. Tutkimuksessa tuodaan esille käytännön ehdotuksia raportoinnin kehittämisen suhteen.
Tutkimuskysymyksinä ovat, 1) kerrotaanko kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden raportoinnissa tuloksista, prosessista vai tuotteesta 2) tavoittelevatko hankkeet muutoksia kohderyhmässään ja missä määrin ja 3) onko hankkeissa saatu aikaan muutoksia käyttäjissä sekä miten näitä muutoksia on havainnoitu ja mitattu. Lisäksi tutkittiin taustatekijöiden (kohderyhmän, raportin pituuden ja sivumäärän) yhteyksiä raportointiin.
Tutkimusaineistona toimi 71 OKM:n kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden loppuraporttia vuosilta 2007-2010. Aineiston otantamenetelmä on harkinnanvarainen. Mukaan otetut hankkeet kohdistuivat kirjastojen asiakaspalvelun kehittämiseen, uuden palvelun tai toiminnan luomiseen tai olivat muuten kohdistetut suoraan kirjaston asiakkaille. Tutkimusmenetelmänä on määrällinen sisällön analyysi. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden GLO - arviointikehyksen pohjalta muodostetun muutostyypin (tiedot, taidot, asenne, nautinto, käyttäytyminen) avulla, tavoiteltiinko hankkeissa muutosta käyttäjässä ja saatiinko tuloksia aikaan.
Tutkimuksen tuloksena on, että kirjastojen kokeilu- ja kehittämishankkeiden raportointi ei ole tuloskeskeistä. Tutkimuksessa ilmeni, että hankeraporteista (n=71) kerrottiin tuotteista (70 %) ja prosessista (54 %) enemmän kuin tuloksista (45 %).
Raporteissa on ilmaistu yhteensä 98 tavoitetta vaikutuksen suhteen. Eniten hankkeissa tavoiteltiin muutosta käyttäytymisessä (31 %) ja asenteessa (27 %). Nämä tavoitteet koskivat erityisesti kohderyhmän aktivointia kirjastonkäyttäjinä ja lukijoina. Taitoja (15 %), nautintoa (14 %) ja tietoja (13 %), tavoiteltiin hankkeissa lähes yhtä paljon. Muutoksia tiedoissa ja taidoissa tavoiteltiin ensisijaisesti erilaisissa hankkeiden järjestämissä koulutuksissa. Nautintoa ei tavoiteltu hankkeissa useinkaan ensisijaisena, vaan toissijaisena muutoksena.
Hankkeista raportoitiin 66 tulosta. Muutoksia havaittiin käyttäytymisessä (35 %), asenteessa (18 %), nautinnossa (18 %), tiedoissa (17 %) ja taidoissa (12 %). Hankkeiden vaikutuksesta eri kohderyhmien jäseniä aktivoitui kirjaston käyttäjinä ja lukijoina, he saivat uusia tietoja ja taitoja eri osa-alueilta, kuten tietotekniikasta, ja rohkaistuivat esimerkiksi itseilmaisussa.
Tutkimuksessa tuodaan esille, ettei tulosten raportointi ole kovinkaan laadukasta ja vaikutuksien systemaattinen havainnointi on vähäistä. Tutkimuksessa tuodaan esille käytännön ehdotuksia raportoinnin kehittämisen suhteen.