Mustaa keltaisella. Ulkomaalaiset surmaajat iltapäivälehtien etusivujen julkisuudessa ja henkirikostilastoissa 1994-2010.
HEINONEN, VILLE (2013)
2013
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311281661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311281661
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -työ käsittelee ulkomaalaisten surmaajien esittämistä iltapäivälehtien etusivujen henkirikosuutisoinnissa. Tutkimus jakautuu kahteen tasoon, makro- ja mikrotasoon.
Makrotasolla se pyrkii selvittämään, miten henkirikoksen tekijän ulkomaalaisuudella on ollut vaikutusta uutisoinnin määrään sellaisissa uutisissa, joihin viitataan Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroiden etusivuilla vuosina 1994, 1996, 1999, 2003, 2006 ja 2010. Tarkoitusta varten laaditaan henkirikosjulkisuustilasto, josta selviää, kuinka moni surmaaja on uutisten maailmassa ollut ulkomaalainen ja kuinka moni suomalainen kunakin vuonna. Vertaamalla tätä suhdelukua todellista henkirikostasoa kuvaavien tilastojen vastaavaan voidaan todeta, onko ulkomaalaisia ja suomalaisia henkirikoksen tekijöitä koskevan etusivu-uutisoinnin määrä ollut suhteellisesti tasa-arvoista tutkittuna ajanjaksona.
Mikrotason tutkimuksessa tarkastellaan, miten ja kuinka usein tekijän ulkomaalaisuuteen on viitattu etusivujen henkirikosuutisoinnissa ja onko viittaamisen tavoissa ollut muutosta tutkittuna ajanjaksona.
Henkirikosjulkisuustarkasteluun sisältyy 458 uutispakettia, joista kahdessa oli epäiltynä tai tekijänä sekä suomalaiseksi että ulkomaalaiseksi luokiteltu henkilö. Suomalaisesta surmaajasta kertovia uutispaketteja oli 416, ulkomaalaisesta surmaajasta kertovia 40. Menetelmänä käytetään määrällistä sisällönanalyysia, koska se on paras tapa hahmottaa suuria aineistokokonaisuuksia.
Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että vuosina 2006 ja 2010 ulkomaalaisten tekemien henkirikosten saama julkisuus juttujen kokonaismäärässä mitattuna kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, vaikka samojen vuosien henkirikostodellisuutta kuvaavissa tilastoissa ei ollut havaittavissa samanlaista trendiä.
Samaan aikaan yksittäisten uutisjuttujen otsikoinnissa viittaaminen tekijän ulkomaalaisuuteen kävi suhteessa yhä harvinaisemmaksi, mikä kielii siitä, että toimittajat pyrkivät tietoisella tasolla häivyttämään jutuista etnisen toiseuden. Tiedostamattomalla tasolla tapahtuvien epätasa-arvoistavien uutiskäytäntöjen syitä etsiessä nojaudutaan toiseustutkimusten esiin nostamiin pohdintoihin kulttuurisista ajattelumalleista.
Makrotasolla se pyrkii selvittämään, miten henkirikoksen tekijän ulkomaalaisuudella on ollut vaikutusta uutisoinnin määrään sellaisissa uutisissa, joihin viitataan Ilta-Sanomien ja Iltalehden numeroiden etusivuilla vuosina 1994, 1996, 1999, 2003, 2006 ja 2010. Tarkoitusta varten laaditaan henkirikosjulkisuustilasto, josta selviää, kuinka moni surmaaja on uutisten maailmassa ollut ulkomaalainen ja kuinka moni suomalainen kunakin vuonna. Vertaamalla tätä suhdelukua todellista henkirikostasoa kuvaavien tilastojen vastaavaan voidaan todeta, onko ulkomaalaisia ja suomalaisia henkirikoksen tekijöitä koskevan etusivu-uutisoinnin määrä ollut suhteellisesti tasa-arvoista tutkittuna ajanjaksona.
Mikrotason tutkimuksessa tarkastellaan, miten ja kuinka usein tekijän ulkomaalaisuuteen on viitattu etusivujen henkirikosuutisoinnissa ja onko viittaamisen tavoissa ollut muutosta tutkittuna ajanjaksona.
Henkirikosjulkisuustarkasteluun sisältyy 458 uutispakettia, joista kahdessa oli epäiltynä tai tekijänä sekä suomalaiseksi että ulkomaalaiseksi luokiteltu henkilö. Suomalaisesta surmaajasta kertovia uutispaketteja oli 416, ulkomaalaisesta surmaajasta kertovia 40. Menetelmänä käytetään määrällistä sisällönanalyysia, koska se on paras tapa hahmottaa suuria aineistokokonaisuuksia.
Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että vuosina 2006 ja 2010 ulkomaalaisten tekemien henkirikosten saama julkisuus juttujen kokonaismäärässä mitattuna kasvoi aiempiin vuosiin verrattuna huomattavasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, vaikka samojen vuosien henkirikostodellisuutta kuvaavissa tilastoissa ei ollut havaittavissa samanlaista trendiä.
Samaan aikaan yksittäisten uutisjuttujen otsikoinnissa viittaaminen tekijän ulkomaalaisuuteen kävi suhteessa yhä harvinaisemmaksi, mikä kielii siitä, että toimittajat pyrkivät tietoisella tasolla häivyttämään jutuista etnisen toiseuden. Tiedostamattomalla tasolla tapahtuvien epätasa-arvoistavien uutiskäytäntöjen syitä etsiessä nojaudutaan toiseustutkimusten esiin nostamiin pohdintoihin kulttuurisista ajattelumalleista.