Fraseologismien kääntäminen lasten- ja nuortenkirjallisuudessa aineistona Erich Kästnerin kirjat Emil und die Detektive, Das fliegende Klassenzimmer ja Das doppelte Lottchen sekä niiden suomennokset
PARKKINEN, RIITTA (2013)
PARKKINEN, RIITTA
2013
Käännöstiede - Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311271652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311271652
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on fraseologismien kääntäminen lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Tutkimuksen aineistona toimivat Erich Kästnerin kirjat Emil und die Detektive, Das fliegende Klassenzimmer ja Das doppelte Lottchen sekä niiden suomennokset. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten eri kääntäjät ovat käytönnössä kääntäneet erilaisia fraseologismeja sekä pohtia mahdollisia syitä käytettyihin käännösratkaisuihin. Tutkimuksen ensisijainen tavoite ei ole arvottaa käännösratkaisuja, mutta käännösratkaisujen onnistumista kommentoidaan työssä siinä määrin kuin se on tutkimuksen kannalta tarpeellista.
Tutkimuksen aineistoon on käytetty kolmannes jokaisesta saksankielisestä teoksesta ja samat kohdat teosten suomennoksista. Tutkimukseen otettu osuus on valittu niin, että tutkimukseen otetaan vain kokonaisia lukuja. Näin samojen kohtien löytäminen suomennoksista on tehty helpommaksi. Tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota myös suomennoksissa esiintyviin fraseologismeihin, jotka esiintyvät kohdissa, joissa ei ole fraseologismeja saksankielisissä alkuteoksissa.
Sekä saksankielisistä alkuteksteissä että suomennoksissa oli hyvin monenlaisia fraseologismeja. Yhteistä kuitenkin kaikille suomennoksille oli, että niissä oli vähemmän fraseologismeja kuin alkukielisissä teoksissa. Lisäksi kaikille suomennoksille oli yhteistä, että yleisin tapa kääntää saksankielisiä fraseologismeja oli käyttää suomenkielistä fraseologismia. Muuten kääntäjien välillä oli merkittäviä eroja erilaisten käännösmenetelmien käytössä. Kaikissa suomennoksissa oli myös jonkin verran käännösvirheitä, mutta niiden määrä ja silmiinpistävyys vaihtelivat suuresti suomennoksesta toiseen. Virheiden syyksi voidaan arvella esimerkiksi suomentajan riittämätöntä fraseologismien tuntemusta, liian tiukkoja kääntämisaikatauluja tai rajallisia mahdollisuuksia hakea tietoa. Suomennoksissa oli havaittavissa esimerkiksi kiroilemista ilmaisevien fraseologismien pehmentämistä. Das doppelte Lottchenin suomennoksessa oli havaittavissa myös vahvaa tekstin tiivistämistä, joka väistämättä vaikuttaa myös fraseologismien kääntämiseen.
Tutkimus osoitti, että eri suomentajilla on erilainen tyyli kääntää lasten- ja nuortenkirjoja, mikä näkyy myös fraseologismien kääntämisessä. Toisaalta tulokset osoittivat myös sen, että kääntämiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin alkuteksti ja kääntäjän kielitaito. Esimerkiksi tekstien lyhentämiseen ja kiroilemista ilmaisevien fraseologismien pehmentämiseen on voinut vaikuttaa myös kustantaja.
Deutschsprachige Kurzfassung:
Das Übersetzen von Phraseologismen in der Kinder- und Jugendliteratur : Erich Kästners Emil und die Detektive, Das fliegende Klassenzimmer und Das doppelte Lottchen als Untersuchungsmaterial
Tutkimuksen aineistoon on käytetty kolmannes jokaisesta saksankielisestä teoksesta ja samat kohdat teosten suomennoksista. Tutkimukseen otettu osuus on valittu niin, että tutkimukseen otetaan vain kokonaisia lukuja. Näin samojen kohtien löytäminen suomennoksista on tehty helpommaksi. Tutkimuksessa on kiinnitetty huomiota myös suomennoksissa esiintyviin fraseologismeihin, jotka esiintyvät kohdissa, joissa ei ole fraseologismeja saksankielisissä alkuteoksissa.
Sekä saksankielisistä alkuteksteissä että suomennoksissa oli hyvin monenlaisia fraseologismeja. Yhteistä kuitenkin kaikille suomennoksille oli, että niissä oli vähemmän fraseologismeja kuin alkukielisissä teoksissa. Lisäksi kaikille suomennoksille oli yhteistä, että yleisin tapa kääntää saksankielisiä fraseologismeja oli käyttää suomenkielistä fraseologismia. Muuten kääntäjien välillä oli merkittäviä eroja erilaisten käännösmenetelmien käytössä. Kaikissa suomennoksissa oli myös jonkin verran käännösvirheitä, mutta niiden määrä ja silmiinpistävyys vaihtelivat suuresti suomennoksesta toiseen. Virheiden syyksi voidaan arvella esimerkiksi suomentajan riittämätöntä fraseologismien tuntemusta, liian tiukkoja kääntämisaikatauluja tai rajallisia mahdollisuuksia hakea tietoa. Suomennoksissa oli havaittavissa esimerkiksi kiroilemista ilmaisevien fraseologismien pehmentämistä. Das doppelte Lottchenin suomennoksessa oli havaittavissa myös vahvaa tekstin tiivistämistä, joka väistämättä vaikuttaa myös fraseologismien kääntämiseen.
Tutkimus osoitti, että eri suomentajilla on erilainen tyyli kääntää lasten- ja nuortenkirjoja, mikä näkyy myös fraseologismien kääntämisessä. Toisaalta tulokset osoittivat myös sen, että kääntämiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin alkuteksti ja kääntäjän kielitaito. Esimerkiksi tekstien lyhentämiseen ja kiroilemista ilmaisevien fraseologismien pehmentämiseen on voinut vaikuttaa myös kustantaja.
Deutschsprachige Kurzfassung:
Das Übersetzen von Phraseologismen in der Kinder- und Jugendliteratur : Erich Kästners Emil und die Detektive, Das fliegende Klassenzimmer und Das doppelte Lottchen als Untersuchungsmaterial