Tamperelaisten koululaisten käyttämä epävirallinen paikannimistö
HALINEN, JENNA (2013)
2013
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311211630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311211630
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan tamperelaisten oppilaiden tuntemaa epävirallista paikannimistöä. Aineisto koostuu 375 epävirallisesta nimestä, jotka saatiin kerättyä kyselylomakkeiden avulla yhteensä 94 oppilaalta. Näistä 41 oppilasta olivat Kissanmaan koulun kolmasluokkalaisia ja 53 Kaukajärven kahdeksasluokkalaisia. Vastaajat ovat kahta eri ikäluokkaa, koska tutkimuksen tarkoituksena on tutkia myös eri-ikäisten oppilaiden eroja nimitaidossa sekä epävirallisten nimien tuntemuksessa.
Tamperelaiset oppilaat näyttävät muodostavan epävirallisia nimiä yleisillä tavoilla. Suosittuja keinoja ovat muun muuassa johtimien käyttö sekä sanojen lyhentäminen. Myös slangi ja muista kielistä lainaaminen näkyvät nimissä. Epävirallisia nimiä mainittiin eniten Tampereen keskustan alueelta. Tämän jälkeen oppilaat mainitsivat eniten nimiä omien asuinalueidensa sekä koulujensa lähistöltä. Attraktiokeskuksiksi muodostuivat eri asuinalueiden nimet. Tähän syynä saattaa olla se, että lomakkeessa asuinalueet oli mainittu ensimmäisenä, jolloin oppilaat jaksoivat vielä kirjoittaa paljon mieleensä tulleita epävirallisia nimiä.
Eri-ikäisten oppilaiden nimitaidossa näyttää olevan eroja; yläkoululaiset mainitsivat huomattavasti alakoululaisia enemmän epävirallisia nimiä. Alakoululaiset eivät maininneet juurikaan sellaisia nimiä, joita yläkoululaisten vastauksissa ei ollut, mutta kahdeksasluokkalaiset oppilaat mainitsivat paljon nimiä, joita alakoululaiset eivät tunteneet. Asenteellisia nimiä kirjoittivat vain yläkoululaiset.
Aineiston nimet on jaettu eri ryhmiin, jotta tutkimuksen lukeminen olisi selkeämpää. Käsittelen erikseen asuinalueita, liikkeitä ja virastoja, ruokapaikkoja, oppilaitoksia sekä vapaaajanpaikkoja. Epävirallisia nimiä tutkitaan muun muassa sen perusteella, ovatko nimet primaareja vai sekundaareja ja millä keinoilla niitä on muodostettu. Tutkimuksessa selvisi, että tamperelaiset oppilaat muodostavat epävirallista nimistöä runsaasti virallisen nimen pohjalta, jolloin nimet ovat sekundaareja.
Tamperelaiset oppilaat näyttävät muodostavan epävirallisia nimiä yleisillä tavoilla. Suosittuja keinoja ovat muun muuassa johtimien käyttö sekä sanojen lyhentäminen. Myös slangi ja muista kielistä lainaaminen näkyvät nimissä. Epävirallisia nimiä mainittiin eniten Tampereen keskustan alueelta. Tämän jälkeen oppilaat mainitsivat eniten nimiä omien asuinalueidensa sekä koulujensa lähistöltä. Attraktiokeskuksiksi muodostuivat eri asuinalueiden nimet. Tähän syynä saattaa olla se, että lomakkeessa asuinalueet oli mainittu ensimmäisenä, jolloin oppilaat jaksoivat vielä kirjoittaa paljon mieleensä tulleita epävirallisia nimiä.
Eri-ikäisten oppilaiden nimitaidossa näyttää olevan eroja; yläkoululaiset mainitsivat huomattavasti alakoululaisia enemmän epävirallisia nimiä. Alakoululaiset eivät maininneet juurikaan sellaisia nimiä, joita yläkoululaisten vastauksissa ei ollut, mutta kahdeksasluokkalaiset oppilaat mainitsivat paljon nimiä, joita alakoululaiset eivät tunteneet. Asenteellisia nimiä kirjoittivat vain yläkoululaiset.
Aineiston nimet on jaettu eri ryhmiin, jotta tutkimuksen lukeminen olisi selkeämpää. Käsittelen erikseen asuinalueita, liikkeitä ja virastoja, ruokapaikkoja, oppilaitoksia sekä vapaaajanpaikkoja. Epävirallisia nimiä tutkitaan muun muassa sen perusteella, ovatko nimet primaareja vai sekundaareja ja millä keinoilla niitä on muodostettu. Tutkimuksessa selvisi, että tamperelaiset oppilaat muodostavat epävirallista nimistöä runsaasti virallisen nimen pohjalta, jolloin nimet ovat sekundaareja.