Stratégies de traduction des bandes dessinées : Le cas d'Astérix
LEHTINEN, RAINE (2013)
2013
Ranskan kieli - French Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311211626
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311211626
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin sarjakuvakäännöksiä kolmen käännösstrategian avulla: luokittelen löydökseni ryhmiin "vieraannuttava käännös", "kotouttava käännös" ja "neutralisointi". Nämä luokat jakautuvat vielä useampaan alaryhmään, joiden kautta tutkin käännösstrategioiden ilmentymiä suomenkielisten albumien sivuilla. Tutkimuksen korpuksena käytän kahta Asterix-albumia sekä niiden suomenkielisiä käännöksiä.
Vieraannuttavalla käännöksellä tarkoitetaan käännöstä, joka korostaa lähtökulttuuria ja tuo sen eksplisiittisesti esiin. Tässä tapauksessa kyse on roomalaisen kulttuurin ja ranskan kielen esiintuomisesta. Kotouttavalla käännöksellä taas pyritään mahdollisimman luonnolliseen tulokieliseen ilmaisutapaan. Tavoitteena on ääritapauksissa häivyttää lähtökulttuurin elementit kokonaan. Neutralisointi taas ilmenee lähtökielisten ilmaisujen semanttisena heikentymisenä, jolloin tulokielessä käytetään usein yläkäsitteitä tai korvataan lähtökielisiä fraaseja yleiskielisillä ilmauksilla.
Ennen analyysiosuutta esittelen lyhyesti käännöstieteen historiaa ja kääntämiseen liittyvää problematiikkaa sekä tietysti analyysini kivijalkana toimivat käännösstrategiat. Analyysiosuudessa käyn ensin läpi kvantitatiivisen luokitteluni tulokset ja siirryn sitten tarkastelemaan strategioiden eri ilmentymiä esimerkkien avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat hypoteesini vääräksi. Lähtökohtainen oletukseni oli, että tutkimani sarjakuvakäännökset sisältäisivät enemmän vieraannuttavia kuin kotouttavia käännöksiä. Eräänä selityksenä kotouttavien käännösten suurelle määrälle voidaan pitää Asterix-sarjakuvien rikasta kieltä ja lähtökulttuuriin sidottua huumoria. Toisaalta sarjakuvissa kuvilla on myös vahva rooli tarinan kuljettajana, jolloin tekstin narratiivinen vetovastuu vähenee. Tällöin voitaneen myös yleisellä tasolla olettaa, että monimutkaisille ilmaisuille on vähemmän tarvetta. Kuvan ja sanan väliseen vuorovaikutukseen pohjautuvat teoriat voisivat antaa aiheeseen uuden näkökulman jatkotutkimusta silmällä pitäen.
Vieraannuttavalla käännöksellä tarkoitetaan käännöstä, joka korostaa lähtökulttuuria ja tuo sen eksplisiittisesti esiin. Tässä tapauksessa kyse on roomalaisen kulttuurin ja ranskan kielen esiintuomisesta. Kotouttavalla käännöksellä taas pyritään mahdollisimman luonnolliseen tulokieliseen ilmaisutapaan. Tavoitteena on ääritapauksissa häivyttää lähtökulttuurin elementit kokonaan. Neutralisointi taas ilmenee lähtökielisten ilmaisujen semanttisena heikentymisenä, jolloin tulokielessä käytetään usein yläkäsitteitä tai korvataan lähtökielisiä fraaseja yleiskielisillä ilmauksilla.
Ennen analyysiosuutta esittelen lyhyesti käännöstieteen historiaa ja kääntämiseen liittyvää problematiikkaa sekä tietysti analyysini kivijalkana toimivat käännösstrategiat. Analyysiosuudessa käyn ensin läpi kvantitatiivisen luokitteluni tulokset ja siirryn sitten tarkastelemaan strategioiden eri ilmentymiä esimerkkien avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat hypoteesini vääräksi. Lähtökohtainen oletukseni oli, että tutkimani sarjakuvakäännökset sisältäisivät enemmän vieraannuttavia kuin kotouttavia käännöksiä. Eräänä selityksenä kotouttavien käännösten suurelle määrälle voidaan pitää Asterix-sarjakuvien rikasta kieltä ja lähtökulttuuriin sidottua huumoria. Toisaalta sarjakuvissa kuvilla on myös vahva rooli tarinan kuljettajana, jolloin tekstin narratiivinen vetovastuu vähenee. Tällöin voitaneen myös yleisellä tasolla olettaa, että monimutkaisille ilmaisuille on vähemmän tarvetta. Kuvan ja sanan väliseen vuorovaikutukseen pohjautuvat teoriat voisivat antaa aiheeseen uuden näkökulman jatkotutkimusta silmällä pitäen.