Focus on the audience: three cases of user-centered translation

Abstract

Pääosassa yleisö : kolme tapaustutkimusta käyttäjäkeskeisestä kääntämisestä

Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään käyttäjäkeskeiseen kääntämiseen ja tarkastellaan käyttäjäkeskeisen käännösteorian menetelmien toimivuutta käytännössä. Tutkimuksen hypoteesi on, että käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmien hyödyntäminen käännösprosessissa edesauttaa kääntäjää vastaamaan käännöksen vastaanottajan tarpeisiin. Näin ollen teoria tarjoaa kääntäjille metodeja, joiden avulla käännöksestä saadaan mahdollisimman käyttäjäystävällinen.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Tytti Suojasen, Tiina Tuomisen ja Kaisa Koskisen kirjassaan Käyttäjäkeskeinen kääntäminen (2012) esittelemää teoriaa. Käyttäjäkeskeisyyden ajatus on ollut käytössä jo jonkin aikaa mm. ohjelmistokehityksessä ja dokumentoinnissa, mutta käännöstieteen alalla sen käyttö on vielä vähäistä, eikä sen toimivuutta ole vielä tutkittu käytännössä. Käyttäjäkeskeisessä kääntämisessä kääntäjä asettaa tekstin vastaanottajan etusijalle käännösprosessissa. Teoria tarjoaa tähän monenlaisia välineitä ja keinoja, joista tässä tutkimuksessa esitellään mentaaliset mallit ja heuristinen arviointi. Käyttäjäkeskeinen käännösprosessi on lisäksi iteratiivinen, eli käyttäjäkeskeisyyttä ja käytettävyyttä arvioidaan koko käännöstyön ajan, jotta lopullisesta käännöksestä saataisiin mahdollisimman käytettävä.

Asetettua hypoteesia arvioidaan tutkielmassa kolmen tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuksista ensimmäinen testaa mentaalista mallia vastaanottajakeskeinen viestinnän suunnittelu (audience design) audiovisuaalisen käännöksen apuvälineenä. Toisessa tapaustutkimuksessa käytetään asiakirjakäännöksen apuna mentaalista mallia sisäislukija (implied reader), ja tutkimusta varten tuotetun käännöksen käytettävyys arvioidaan käännösten arviointia varten tuotetun heuristiikkalistan avulla. Kolmannessa tapaustutkimuksessa haastatellaan käännöskoordinaattoria käännöstoimiston sisäisestä käännösprosessista sekä pohditaan, miten prosessista saisi tehtyä käyttäjäkeskeisemmän.

Aineiston analyysi osoittaa, että käyttäjäkeskeisen kääntämisen keinoista mentaalisten mallien käyttö soveltuu hyvin myös pienempien käännöskokonaisuuksien kääntämiseen, ja niiden avulla käännöksestä on mahdollista saada käyttäjäystävällinen. Huomioitavaa on kuitenkin, että kaikki mentaaliset mallit eivät välttämättä sovellu kaikkiin käännöstoimeksiantoihin, ja näin ollen käytettävät käyttäjäkeskeisen kääntämisen keinot on valittava huolella ennen käännösprosessin alkua. Lisäksi analyysistä on todettavissa, että heuristisen arvioinnin avulla käännöksen käytettävyyttä pystytään tutkimaan loogisesti ja johdonmukaisesti käyttäjän näkökulmasta. Kolmannessa tapauksessa käännöstoimiston käyttöön ehdotettuja käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmiä olivat esimerkiksi heuristinen arviointi sekä mentaalisten mallien esittely toimistossa työskenteleville kääntäjille.

Tutkimuksen johtopäätös on, että käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmien avulla on mahdollista tuottaa käytettävä ja käyttäjäystävällinen käännös. Tutkielmassa lisäksi todetaan, että vaikka monet käyttäjäkeskeisen kääntämisen menetelmät ovat edullisia toteuttaa ja helppoja ottaa käyttöön, kannattaa käyttöönotto tehdä vaiheittain, jotta siitä aiheutuva lisätyötaakka ei kävisi liian suureksi.