Alueelliset toimielimet ja lähidemokratia: johtavien viranhaltijoiden tulkinta alueellisten toimielinten roolista, päätösvallasta ja legitimiteetistä
TIITTO, HANNELE (2013)
TIITTO, HANNELE
2013
Kunta- ja aluejohtaminen - Local and Regional Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2013-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311151600
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201311151600
Tiivistelmä
Osallistumisen edistäminen on tärkeä osa hallinnon toimintaa 2010-luvulla. Julkishallinnon muuttuessa verkostomaiseksi hallinnaksi kansalaiset ovat nousseet hallinnon kumppaneiksi. Käytännössä osallistumishankkeiden vaikutukset jäävät kuitenkin usein epäselviksi. Osallistumistutkijat ovat havainnet huolestuttavan ilmiön: samalla kun hallinto tarjoaa entistä enemmän osallistumismahdollisuuksia kansalaisten usko niiden vaikuttavuuteen on heikentynyt.
Kuntaliitokset kasvattavat painetta luoda uusia lähidemokratian käytäntöjä. Kuntaliitokset ovat luoneet maantieteellisesti suuria kuntia, jotka sisältävät entistä heterogeenisempiä alueita. Usein kuntaliitosten jälkeen kunnanvaltuustot ovat entistä pienempi otos kuntalaisista, koska kunnanvaltuustojen koko ei ole kasvanut samassa suhteessa kasvaneen väkiluvun kanssa. Kunnanvaltuustojen edustuksellisuus on siis ohentunut.
Tämä on laadullinen tutkimus alueellisista toimielimistä. Tutkimuksen tapauksina ovat Raahen ja Mikkelin kuntaliitosten yhteydessä muodostetut alueelliset toimielimet. Tutkimusaineisto koostuu näiden kaupunkien johtavien viranhaltijoiden teemahaastatteluista. Tutkimus perustuu osallistuvan ja edustuksellisen demokratian teorioihin.
Tutkimuksen tulosten mukaan johtavat viranhaltijat pitävät kuntalaisten osallistumista tärkeänä. He ovat valmiita käyttämään aikaa ja resursseja kuntalaisten osallistumiseen. Viranhaltijat toivovat, että alueellisten toimielinten kanssa syntyisi tulevaisuudessa kumppanuus, joka mahdollistaisi hallinnon ja asukkaiden yhteistyön.
Haastateltujen viranhaltijoiden demokratiatulkinta painottaa edustuksellista demokratiaa. Demokratiatulkinnasta johtuen viranhaltijat suhtautuvat varauksellisesti merkittävän päätöksentekovallan delegoimiseen pois kunnanvaltuustolta ja lautakunnilta. Viranhaltijat näkevät alueelliset toimielimet ennen kaikkea paikallisen tiedon ja mielipiteiden välittäjänä hallinnon päätöksenteon tueksi. Alueellisille toimielimille ei olla halukkaita antamaan merkittävää päätösvaltaa.
Viranhaltijoiden tulkinta alueellisten toimielinten legitimiteetistä on epäselvä. He ovat epävarmoja alueellisten toimielinten jäsenten edustavuudesta ja osaamisesta. Puolueiden edustajien roolista alueellisissa toimielimissä on ristiriitaisia mielipiteitä. Viranhaltijoiden näkemyksen mukaan alueelliset toimielimet ajavat alueen omia etuja kunnan kokonaisedun kustannuksella. Alueellisten toimielinten legitimiteettiongelmista johtuen viranhaltijat tulkitsevat aktiivisesti osallistujien mielipiteitä hallinnon omista lähtökohdista.
Kunnissa tarvitaan perusteellista keskustelua demokratian merkityksistä, osallistumiselle annettavasta roolista ja osallistumisen hallinnan tavoista. Tärkeää on määritellä legitimiteetin muodostumisen periaatteet sekä luoda tasapuoliset osallistumismahdollisuudet koko kunnan alueelle. Tämä on välttämätöntä, jotta kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon voitaisiin vahvistaa.
Kuntaliitokset kasvattavat painetta luoda uusia lähidemokratian käytäntöjä. Kuntaliitokset ovat luoneet maantieteellisesti suuria kuntia, jotka sisältävät entistä heterogeenisempiä alueita. Usein kuntaliitosten jälkeen kunnanvaltuustot ovat entistä pienempi otos kuntalaisista, koska kunnanvaltuustojen koko ei ole kasvanut samassa suhteessa kasvaneen väkiluvun kanssa. Kunnanvaltuustojen edustuksellisuus on siis ohentunut.
Tämä on laadullinen tutkimus alueellisista toimielimistä. Tutkimuksen tapauksina ovat Raahen ja Mikkelin kuntaliitosten yhteydessä muodostetut alueelliset toimielimet. Tutkimusaineisto koostuu näiden kaupunkien johtavien viranhaltijoiden teemahaastatteluista. Tutkimus perustuu osallistuvan ja edustuksellisen demokratian teorioihin.
Tutkimuksen tulosten mukaan johtavat viranhaltijat pitävät kuntalaisten osallistumista tärkeänä. He ovat valmiita käyttämään aikaa ja resursseja kuntalaisten osallistumiseen. Viranhaltijat toivovat, että alueellisten toimielinten kanssa syntyisi tulevaisuudessa kumppanuus, joka mahdollistaisi hallinnon ja asukkaiden yhteistyön.
Haastateltujen viranhaltijoiden demokratiatulkinta painottaa edustuksellista demokratiaa. Demokratiatulkinnasta johtuen viranhaltijat suhtautuvat varauksellisesti merkittävän päätöksentekovallan delegoimiseen pois kunnanvaltuustolta ja lautakunnilta. Viranhaltijat näkevät alueelliset toimielimet ennen kaikkea paikallisen tiedon ja mielipiteiden välittäjänä hallinnon päätöksenteon tueksi. Alueellisille toimielimille ei olla halukkaita antamaan merkittävää päätösvaltaa.
Viranhaltijoiden tulkinta alueellisten toimielinten legitimiteetistä on epäselvä. He ovat epävarmoja alueellisten toimielinten jäsenten edustavuudesta ja osaamisesta. Puolueiden edustajien roolista alueellisissa toimielimissä on ristiriitaisia mielipiteitä. Viranhaltijoiden näkemyksen mukaan alueelliset toimielimet ajavat alueen omia etuja kunnan kokonaisedun kustannuksella. Alueellisten toimielinten legitimiteettiongelmista johtuen viranhaltijat tulkitsevat aktiivisesti osallistujien mielipiteitä hallinnon omista lähtökohdista.
Kunnissa tarvitaan perusteellista keskustelua demokratian merkityksistä, osallistumiselle annettavasta roolista ja osallistumisen hallinnan tavoista. Tärkeää on määritellä legitimiteetin muodostumisen periaatteet sekä luoda tasapuoliset osallistumismahdollisuudet koko kunnan alueelle. Tämä on välttämätöntä, jotta kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon voitaisiin vahvistaa.