Kokeellisesti aikaansaadun osittaisen unenaikaisen ylähengitystieahtauman vaikutus tcCO2-arvoihin terveellä vapaaehtoisella

Abstract

Unenaikaisia hengityshäiriöitä syntyy silloin, kun ylähengitystiet ahtautuvat osittain unen aikana ja kudokset alkavat värähdellä (kuorsaus), tai kun ylähengitysteiden kudokset sulkevat nielun kokonaan (obstruktiivinen uniapnea) voimakkaan ilmavirtauksen ja siitä syntyvän alipaineen vaikutuksesta. Kuorsauksen ei ole ajateltu yleisesti olevan terveydelle haitallista. Tosin obstruktiivisen uniapnean, jonka ajatellaan kehittyvän pitkän ajan kuluessa kuorsausvärähtelyn aiheuttaman ylähengitysteiden pehmytosien veltostumisen seurauksena, tiedetään altistavan sydänja verisuonisairauksille. Tämän kuvailevan interventiotutkimuksen tavoitteena oli selvittää saadaanko keinotekoisesti tuotetulla negatiivisella hengitysilmanpaineella aiheutettua osittainen ylähengitystieahtauma ja miten elimistö reagoi osittaiseen ahtaumaan. Seurattavia parametreja olivat muun muassa ihohiilidioksidipitoisuus, hengitysyritysten voimakkuus sekä unen laatu. Tutkimukseen etsittiin kuusi vapaaehtoista tupakoimatonta tervettä yli 18-vuotiasta miestä, jotka nukkuivat yhden yön unilaboratoriossa. Unirekisteröinnissä käytettiin laajaa unipolygrafiaa. Unenaikaiset kokeet suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin, kuinka helposti ylähengitystiet ahtautuvat passiivisen kriittisen paineen (Pcrit) määrityksen aikana. Toisessa vaiheessa tuotettiin osittainen ylähengitysteiden ahtauma negatiivisella maskipaineella, jolloin voitiin määrittää aktiivinen Pcrit. Tutkimuksen perusteella voitiin varmistaa koejärjestelyjen yleinen toimivuus sekä todeta, että kokeellisesti aiheutetun osittaisen ylähengitystieahtauman aikana tcCO2 lähtee unenaikaiselta tasanteelta ensin ylöspäin, mutta ylähengitystiepainetta laskettaessa tcCO2 palautuu ja päätyy tasanteen alapuolelle. Hengitysyritykset aluksi lisääntyivät, mutta sen jälkeen joko tasaantuivat hiilidioksidinousua seuraavassa vaiheessa tai koehenkilö havahtui unesta. Crescendo-tyyppinen hengitysyritysten nousu todettiin vain yhdellä koehenkilöllä, jonka passiivinen Pcrit pystyttiin määrittämään (–3 cmH2O). Terveellä koehenkilöllä todettiin vahva ja tehokas kyky korjata osittaiseen ylähengitysahtaumaan liittyvä ihohiilidioksidin nousu (kymmenessä interventiossa seitsemässätoista). Yhdellä koehenkilöllä korjaus ei ollut täydellinen ja välitön. Kolmessa interventiossa ennenaikainen havahtuminen esti hengitysvasteiden ilmaantumisen.